epäjatkuva

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

epä- +‎ jatkuva

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈepæˌjɑtkuʋɑ/, [ˈe̞pæˌjɑ̝t̪kuʋɑ̝]
  • Rhymes: -ɑtkuʋɑ
  • Syllabification(key): e‧pä‧jat‧ku‧va

Adjective

[edit]

epäjatkuva (comparative epäjatkuvampi, superlative epäjatkuvin)

  1. (mathematics) discontinuous, discrete
  2. (linguistics) discontinuative

Declension

[edit]
Inflection of epäjatkuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative epäjatkuva epäjatkuvat
genitive epäjatkuvan epäjatkuvien
partitive epäjatkuvaa epäjatkuvia
illative epäjatkuvaan epäjatkuviin
singular plural
nominative epäjatkuva epäjatkuvat
accusative nom. epäjatkuva epäjatkuvat
gen. epäjatkuvan
genitive epäjatkuvan epäjatkuvien
epäjatkuvain rare
partitive epäjatkuvaa epäjatkuvia
inessive epäjatkuvassa epäjatkuvissa
elative epäjatkuvasta epäjatkuvista
illative epäjatkuvaan epäjatkuviin
adessive epäjatkuvalla epäjatkuvilla
ablative epäjatkuvalta epäjatkuvilta
allative epäjatkuvalle epäjatkuville
essive epäjatkuvana epäjatkuvina
translative epäjatkuvaksi epäjatkuviksi
abessive epäjatkuvatta epäjatkuvitta
instructive epäjatkuvin
comitative epäjatkuvine
Possessive forms of epäjatkuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]