ensin mainittu

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈensin ˈmɑi̯nitːu/, [ˈe̞ns̠im ˈmɑ̝i̯nit̪ːu]

Adjective

ensin mainittu

1. first-mentioned (having the quality of having been mentioned first)

Declension

Inflection of ensin mainittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		ensin mainittu	ensin mainitut
genitive		ensin mainitun	ensin mainittujen
partitive		ensin mainittua	ensin mainittuja
illative		ensin mainittuun	ensin mainittuihin
		singular	plural
nominative		ensin mainittu	ensin mainitut
accusative	nom.	ensin mainittu	ensin mainitut
	gen.	ensin mainitun
genitive		ensin mainitun	ensin mainittujen
partitive		ensin mainittua	ensin mainittuja
inessive		ensin mainitussa	ensin mainituissa
elative		ensin mainitusta	ensin mainituista
illative		ensin mainittuun	ensin mainittuihin
adessive		ensin mainitulla	ensin mainituilla
ablative		ensin mainitulta	ensin mainituilta
allative		ensin mainitulle	ensin mainituille
essive		ensin mainittuna	ensin mainittuina
translative		ensin mainituksi	ensin mainituiksi
abessive		ensin mainitutta	ensin mainituitta
instructive		—	ensin mainituin
comitative		—	ensin mainittuine

Possessive forms of ensin mainittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ensin mainittuni ensin mainittuni accusative nom. ensin mainittuni ensin mainittuni gen. ensin mainittuni genitive ensin mainittuni ensin mainittujeni partitive ensin mainittuani ensin mainittujani inessive ensin mainitussani ensin mainituissani elative ensin mainitustani ensin mainituistani illative ensin mainittuuni ensin mainittuihini adessive ensin mainitullani ensin mainituillani ablative ensin mainitultani ensin mainituiltani allative ensin mainitulleni ensin mainituilleni essive ensin mainittunani ensin mainittuinani translative ensin mainitukseni ensin mainituikseni abessive ensin mainituttani ensin mainituittani instructive — — comitative — ensin mainittuineni second-person singular possessor singular plural nominative ensin mainittusi ensin mainittusi accusative nom. ensin mainittusi ensin mainittusi gen. ensin mainittusi genitive ensin mainittusi ensin mainittujesi partitive ensin mainittuasi ensin mainittujasi inessive ensin mainitussasi ensin mainituissasi elative ensin mainitustasi ensin mainituistasi illative ensin mainittuusi ensin mainittuihisi adessive ensin mainitullasi ensin mainituillasi ablative ensin mainitultasi ensin mainituiltasi allative ensin mainitullesi ensin mainituillesi essive ensin mainittunasi ensin mainittuinasi translative ensin mainituksesi ensin mainituiksesi abessive ensin mainituttasi ensin mainituittasi instructive — — comitative — ensin mainittuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ensin mainittumme ensin mainittumme accusative nom. ensin mainittumme ensin mainittumme gen. ensin mainittumme genitive ensin mainittumme ensin mainittujemme partitive ensin mainittuamme ensin mainittujamme inessive ensin mainitussamme ensin mainituissamme elative ensin mainitustamme ensin mainituistamme illative ensin mainittuumme ensin mainittuihimme adessive ensin mainitullamme ensin mainituillamme ablative ensin mainitultamme ensin mainituiltamme allative ensin mainitullemme ensin mainituillemme essive ensin mainittunamme ensin mainittuinamme translative ensin mainituksemme ensin mainituiksemme abessive ensin mainituttamme ensin mainituittamme instructive — — comitative — ensin mainittuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ensin mainittunne ensin mainittunne accusative nom. ensin mainittunne ensin mainittunne gen. ensin mainittunne genitive ensin mainittunne ensin mainittujenne partitive ensin mainittuanne ensin mainittujanne inessive ensin mainitussanne ensin mainituissanne elative ensin mainitustanne ensin mainituistanne illative ensin mainittuunne ensin mainittuihinne adessive ensin mainitullanne ensin mainituillanne ablative ensin mainitultanne ensin mainituiltanne allative ensin mainitullenne ensin mainituillenne essive ensin mainittunanne ensin mainittuinanne translative ensin mainituksenne ensin mainituiksenne abessive ensin mainituttanne ensin mainituittanne instructive — — comitative — ensin mainittuinenne third-person possessor singular plural nominative ensin mainittunsa ensin mainittunsa accusative nom. ensin mainittunsa ensin mainittunsa gen. ensin mainittunsa genitive ensin mainittunsa ensin mainittujensa partitive ensin mainittuaan ensin mainittuansa ensin mainittujaan ensin mainittujansa inessive ensin mainitussaan ensin mainitussansa ensin mainituissaan ensin mainituissansa elative ensin mainitustaan ensin mainitustansa ensin mainituistaan ensin mainituistansa illative ensin mainittuunsa ensin mainittuihinsa adessive ensin mainitullaan ensin mainitullansa ensin mainituillaan ensin mainituillansa ablative ensin mainitultaan ensin mainitultansa ensin mainituiltaan ensin mainituiltansa allative ensin mainitulleen ensin mainitullensa ensin mainituilleen ensin mainituillensa essive ensin mainittunaan ensin mainittunansa ensin mainittuinaan ensin mainittuinansa translative ensin mainitukseen ensin mainituksensa ensin mainituikseen ensin mainituiksensa abessive ensin mainituttaan ensin mainituttansa ensin mainituittaan ensin mainituittansa instructive — — comitative — ensin mainittuineen ensin mainittuinensa

Further reading

• “ensin mainittu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02