elatus

Finnish

Etymology

elättää +‎ -us; the word is irregularly using back vowels instead of front vowels

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈelɑtus/, [ˈe̞lɑ̝t̪us̠]
• Rhymes: -elɑtus
• Hyphenation^(key): ela‧tus

Noun

elatus

1. sustenance, alimony

Declension

Inflection of elatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		elatus	elatukset
genitive		elatuksen	elatusten elatuksien
partitive		elatusta	elatuksia
illative		elatukseen	elatuksiin
		singular	plural
nominative		elatus	elatukset
accusative	nom.	elatus	elatukset
	gen.	elatuksen
genitive		elatuksen	elatusten elatuksien
partitive		elatusta	elatuksia
inessive		elatuksessa	elatuksissa
elative		elatuksesta	elatuksista
illative		elatukseen	elatuksiin
adessive		elatuksella	elatuksilla
ablative		elatukselta	elatuksilta
allative		elatukselle	elatuksille
essive		elatuksena	elatuksina
translative		elatukseksi	elatuksiksi
abessive		elatuksetta	elatuksitta
instructive		—	elatuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of elatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative elatukseni elatukseni accusative nom. elatukseni elatukseni gen. elatukseni genitive elatukseni elatusteni elatuksieni partitive elatustani elatuksiani inessive elatuksessani elatuksissani elative elatuksestani elatuksistani illative elatukseeni elatuksiini adessive elatuksellani elatuksillani ablative elatukseltani elatuksiltani allative elatukselleni elatuksilleni essive elatuksenani elatuksinani translative elatuksekseni elatuksikseni abessive elatuksettani elatuksittani instructive — — comitative — elatuksineni second-person singular possessor singular plural nominative elatuksesi elatuksesi accusative nom. elatuksesi elatuksesi gen. elatuksesi genitive elatuksesi elatustesi elatuksiesi partitive elatustasi elatuksiasi inessive elatuksessasi elatuksissasi elative elatuksestasi elatuksistasi illative elatukseesi elatuksiisi adessive elatuksellasi elatuksillasi ablative elatukseltasi elatuksiltasi allative elatuksellesi elatuksillesi essive elatuksenasi elatuksinasi translative elatukseksesi elatuksiksesi abessive elatuksettasi elatuksittasi instructive — — comitative — elatuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative elatuksemme elatuksemme accusative nom. elatuksemme elatuksemme gen. elatuksemme genitive elatuksemme elatustemme elatuksiemme partitive elatustamme elatuksiamme inessive elatuksessamme elatuksissamme elative elatuksestamme elatuksistamme illative elatukseemme elatuksiimme adessive elatuksellamme elatuksillamme ablative elatukseltamme elatuksiltamme allative elatuksellemme elatuksillemme essive elatuksenamme elatuksinamme translative elatukseksemme elatuksiksemme abessive elatuksettamme elatuksittamme instructive — — comitative — elatuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative elatuksenne elatuksenne accusative nom. elatuksenne elatuksenne gen. elatuksenne genitive elatuksenne elatustenne elatuksienne partitive elatustanne elatuksianne inessive elatuksessanne elatuksissanne elative elatuksestanne elatuksistanne illative elatukseenne elatuksiinne adessive elatuksellanne elatuksillanne ablative elatukseltanne elatuksiltanne allative elatuksellenne elatuksillenne essive elatuksenanne elatuksinanne translative elatukseksenne elatuksiksenne abessive elatuksettanne elatuksittanne instructive — — comitative — elatuksinenne third-person possessor singular plural nominative elatuksensa elatuksensa accusative nom. elatuksensa elatuksensa gen. elatuksensa genitive elatuksensa elatustensa elatuksiensa partitive elatustaan elatustansa elatuksiaan elatuksiansa inessive elatuksessaan elatuksessansa elatuksissaan elatuksissansa elative elatuksestaan elatuksestansa elatuksistaan elatuksistansa illative elatukseensa elatuksiinsa adessive elatuksellaan elatuksellansa elatuksillaan elatuksillansa ablative elatukseltaan elatukseltansa elatuksiltaan elatuksiltansa allative elatukselleen elatuksellensa elatuksilleen elatuksillensa essive elatuksenaan elatuksenansa elatuksinaan elatuksinansa translative elatuksekseen elatukseksensa elatuksikseen elatuksiksensa abessive elatuksettaan elatuksettansa elatuksittaan elatuksittansa instructive — — comitative — elatuksineen elatuksinensa

Derived terms

compounds

• elatusaine
• elatusapu
• elatusmaksu
• elatusmalja
• elatustuki
• elatusturva
• elatusvara
• elatusvelvollinen
• elatusvelvollisuus

 

Further reading

• “elatus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Sutela, aluset, astelu, sulate

Latin

Etymology

Perfect passive participle of efferō (“bring or carry out, forth or away; produce; lift up”).

Participle

ēlātus (feminine ēlāta, neuter ēlātum, comparative ēlātior, adverb ēlātē); first/second-declension participle

1. brought or carried out, forth or away, having been carried away
2. borne to the grave, buried, having been buried
3. brought forth, produced, yielded, having been produced
4. emitted, discharged, released, sent out, having been released
5. lifted up, elevated, raised, lofty, high, having been elevated
6. (figuratively) uttered, published, proclaimed, expressed, having been proclaimed
7. (figuratively) raised, elevated, exalted, extolled, having been exalted
8. (figuratively) exaggerated, aggrandized, embellished, having been exaggerated, conceited

Declension

First/second-declension adjective.

	singular				plural
	masculine	feminine	neuter		masculine	feminine	neuter
nominative	ēlātus	ēlāta	ēlātum		ēlātī	ēlātae	ēlāta
genitive	ēlātī	ēlātae	ēlātī		ēlātōrum	ēlātārum	ēlātōrum
dative	ēlātō	ēlātae	ēlātō		ēlātīs
accusative	ēlātum	ēlātam	ēlātum		ēlātōs	ēlātās	ēlāta
ablative	ēlātō	ēlātā	ēlātō		ēlātīs
vocative	ēlāte	ēlāta	ēlātum		ēlātī	ēlātae	ēlāta

Derived terms

• ēlātior (comparative)

See also

• efferātus

References

• “elatus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• “elatus”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
• elatus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.
• Carl Meißner, Henry William Auden (1894) Latin Phrase-Book‎^[2], London: Macmillan and Co.
  • to be proud, arrogant by reason of something: inflatum, elatum esse aliqua re
    
• “elatus”, in The Perseus Project (1999) Perseus Encyclopedia‎^[3]
• “elatus”, in Harry Thurston Peck, editor (1898), Harper's Dictionary of Classical Antiquities, New York: Harper & Brothers
• “elatus”, in William Smith, editor (1848), A Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, London: John Murray

Anagrams

• sutela