Jump to content

ehdottomuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ehdoton +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈehdotːomuːs/, [ˈe̞hdo̞t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Hyphenation(key): eh‧dot‧to‧muus

Noun

[edit]

ehdottomuus

  1. The property of being unconditional; absoluteness.

Declension

[edit]
Inflection of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative ehdottomuus ehdottomuudet
genitive ehdottomuuden ehdottomuuksien
partitive ehdottomuutta ehdottomuuksia
illative ehdottomuuteen ehdottomuuksiin
singular plural
nominative ehdottomuus ehdottomuudet
accusative nom. ehdottomuus ehdottomuudet
gen. ehdottomuuden
genitive ehdottomuuden ehdottomuuksien
partitive ehdottomuutta ehdottomuuksia
inessive ehdottomuudessa ehdottomuuksissa
elative ehdottomuudesta ehdottomuuksista
illative ehdottomuuteen ehdottomuuksiin
adessive ehdottomuudella ehdottomuuksilla
ablative ehdottomuudelta ehdottomuuksilta
allative ehdottomuudelle ehdottomuuksille
essive ehdottomuutena ehdottomuuksina
translative ehdottomuudeksi ehdottomuuksiksi
abessive ehdottomuudetta ehdottomuuksitta
instructive ehdottomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]