dismeriitti

Finnish

Etymology

dis- +‎ meriitti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdis.meriːtːi/, [ˈdis̠.me̞ˌriːt̪ːi]
• Rhymes: -iːtːi
• Hyphenation^(key): dis‧meriit‧ti, dis‧me‧riit‧ti

Noun

dismeriitti

1. demerit

Declension

Inflection of dismeriitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		dismeriitti	dismeriitit
genitive		dismeriitin	dismeriittien
partitive		dismeriittiä	dismeriittejä
illative		dismeriittiin	dismeriitteihin
		singular	plural
nominative		dismeriitti	dismeriitit
accusative	nom.	dismeriitti	dismeriitit
	gen.	dismeriitin
genitive		dismeriitin	dismeriittien
partitive		dismeriittiä	dismeriittejä
inessive		dismeriitissä	dismeriiteissä
elative		dismeriitistä	dismeriiteistä
illative		dismeriittiin	dismeriitteihin
adessive		dismeriitillä	dismeriiteillä
ablative		dismeriitiltä	dismeriiteiltä
allative		dismeriitille	dismeriiteille
essive		dismeriittinä	dismeriitteinä
translative		dismeriitiksi	dismeriiteiksi
abessive		dismeriitittä	dismeriiteittä
instructive		—	dismeriitein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dismeriitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dismeriittini dismeriittini accusative nom. dismeriittini dismeriittini gen. dismeriittini genitive dismeriittini dismeriittieni partitive dismeriittiäni dismeriittejäni inessive dismeriitissäni dismeriiteissäni elative dismeriitistäni dismeriiteistäni illative dismeriittiini dismeriitteihini adessive dismeriitilläni dismeriiteilläni ablative dismeriitiltäni dismeriiteiltäni allative dismeriitilleni dismeriiteilleni essive dismeriittinäni dismeriitteinäni translative dismeriitikseni dismeriiteikseni abessive dismeriitittäni dismeriiteittäni instructive — — comitative — dismeriitteineni second-person singular possessor singular plural nominative dismeriittisi dismeriittisi accusative nom. dismeriittisi dismeriittisi gen. dismeriittisi genitive dismeriittisi dismeriittiesi partitive dismeriittiäsi dismeriittejäsi inessive dismeriitissäsi dismeriiteissäsi elative dismeriitistäsi dismeriiteistäsi illative dismeriittiisi dismeriitteihisi adessive dismeriitilläsi dismeriiteilläsi ablative dismeriitiltäsi dismeriiteiltäsi allative dismeriitillesi dismeriiteillesi essive dismeriittinäsi dismeriitteinäsi translative dismeriitiksesi dismeriiteiksesi abessive dismeriitittäsi dismeriiteittäsi instructive — — comitative — dismeriitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative dismeriittimme dismeriittimme accusative nom. dismeriittimme dismeriittimme gen. dismeriittimme genitive dismeriittimme dismeriittiemme partitive dismeriittiämme dismeriittejämme inessive dismeriitissämme dismeriiteissämme elative dismeriitistämme dismeriiteistämme illative dismeriittiimme dismeriitteihimme adessive dismeriitillämme dismeriiteillämme ablative dismeriitiltämme dismeriiteiltämme allative dismeriitillemme dismeriiteillemme essive dismeriittinämme dismeriitteinämme translative dismeriitiksemme dismeriiteiksemme abessive dismeriitittämme dismeriiteittämme instructive — — comitative — dismeriitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative dismeriittinne dismeriittinne accusative nom. dismeriittinne dismeriittinne gen. dismeriittinne genitive dismeriittinne dismeriittienne partitive dismeriittiänne dismeriittejänne inessive dismeriitissänne dismeriiteissänne elative dismeriitistänne dismeriiteistänne illative dismeriittiinne dismeriitteihinne adessive dismeriitillänne dismeriiteillänne ablative dismeriitiltänne dismeriiteiltänne allative dismeriitillenne dismeriiteillenne essive dismeriittinänne dismeriitteinänne translative dismeriitiksenne dismeriiteiksenne abessive dismeriitittänne dismeriiteittänne instructive — — comitative — dismeriitteinenne third-person possessor singular plural nominative dismeriittinsä dismeriittinsä accusative nom. dismeriittinsä dismeriittinsä gen. dismeriittinsä genitive dismeriittinsä dismeriittiensä partitive dismeriittiään dismeriittiänsä dismeriittejään dismeriittejänsä inessive dismeriitissään dismeriitissänsä dismeriiteissään dismeriiteissänsä elative dismeriitistään dismeriitistänsä dismeriiteistään dismeriiteistänsä illative dismeriittiinsä dismeriitteihinsä adessive dismeriitillään dismeriitillänsä dismeriiteillään dismeriiteillänsä ablative dismeriitiltään dismeriitiltänsä dismeriiteiltään dismeriiteiltänsä allative dismeriitilleen dismeriitillensä dismeriiteilleen dismeriiteillensä essive dismeriittinään dismeriittinänsä dismeriitteinään dismeriitteinänsä translative dismeriitikseen dismeriitiksensä dismeriiteikseen dismeriiteiksensä abessive dismeriitittään dismeriitittänsä dismeriiteittään dismeriiteittänsä instructive — — comitative — dismeriitteineen dismeriitteinensä