dislokaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English dislocation), ultimately from Medieval Latin dislocātiō.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdislokɑːtio/, [ˈdis̠lo̞ˌkɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Hyphenation^(key): dis‧lo‧kaa‧tio

Noun

dislokaatio

1. dislocation

Declension

Inflection of dislokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		dislokaatio	dislokaatiot
genitive		dislokaation	dislokaatioiden dislokaatioitten
partitive		dislokaatiota	dislokaatioita
illative		dislokaatioon	dislokaatioihin
		singular	plural
nominative		dislokaatio	dislokaatiot
accusative	nom.	dislokaatio	dislokaatiot
	gen.	dislokaation
genitive		dislokaation	dislokaatioiden dislokaatioitten
partitive		dislokaatiota	dislokaatioita
inessive		dislokaatiossa	dislokaatioissa
elative		dislokaatiosta	dislokaatioista
illative		dislokaatioon	dislokaatioihin
adessive		dislokaatiolla	dislokaatioilla
ablative		dislokaatiolta	dislokaatioilta
allative		dislokaatiolle	dislokaatioille
essive		dislokaationa	dislokaatioina
translative		dislokaatioksi	dislokaatioiksi
abessive		dislokaatiotta	dislokaatioitta
instructive		—	dislokaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dislokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dislokaationi dislokaationi accusative nom. dislokaationi dislokaationi gen. dislokaationi genitive dislokaationi dislokaatioideni dislokaatioitteni partitive dislokaatiotani dislokaatioitani inessive dislokaatiossani dislokaatioissani elative dislokaatiostani dislokaatioistani illative dislokaatiooni dislokaatioihini adessive dislokaatiollani dislokaatioillani ablative dislokaatioltani dislokaatioiltani allative dislokaatiolleni dislokaatioilleni essive dislokaationani dislokaatioinani translative dislokaatiokseni dislokaatioikseni abessive dislokaatiottani dislokaatioittani instructive — — comitative — dislokaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative dislokaatiosi dislokaatiosi accusative nom. dislokaatiosi dislokaatiosi gen. dislokaatiosi genitive dislokaatiosi dislokaatioidesi dislokaatioittesi partitive dislokaatiotasi dislokaatioitasi inessive dislokaatiossasi dislokaatioissasi elative dislokaatiostasi dislokaatioistasi illative dislokaatioosi dislokaatioihisi adessive dislokaatiollasi dislokaatioillasi ablative dislokaatioltasi dislokaatioiltasi allative dislokaatiollesi dislokaatioillesi essive dislokaationasi dislokaatioinasi translative dislokaatioksesi dislokaatioiksesi abessive dislokaatiottasi dislokaatioittasi instructive — — comitative — dislokaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative dislokaatiomme dislokaatiomme accusative nom. dislokaatiomme dislokaatiomme gen. dislokaatiomme genitive dislokaatiomme dislokaatioidemme dislokaatioittemme partitive dislokaatiotamme dislokaatioitamme inessive dislokaatiossamme dislokaatioissamme elative dislokaatiostamme dislokaatioistamme illative dislokaatioomme dislokaatioihimme adessive dislokaatiollamme dislokaatioillamme ablative dislokaatioltamme dislokaatioiltamme allative dislokaatiollemme dislokaatioillemme essive dislokaationamme dislokaatioinamme translative dislokaatioksemme dislokaatioiksemme abessive dislokaatiottamme dislokaatioittamme instructive — — comitative — dislokaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative dislokaationne dislokaationne accusative nom. dislokaationne dislokaationne gen. dislokaationne genitive dislokaationne dislokaatioidenne dislokaatioittenne partitive dislokaatiotanne dislokaatioitanne inessive dislokaatiossanne dislokaatioissanne elative dislokaatiostanne dislokaatioistanne illative dislokaatioonne dislokaatioihinne adessive dislokaatiollanne dislokaatioillanne ablative dislokaatioltanne dislokaatioiltanne allative dislokaatiollenne dislokaatioillenne essive dislokaationanne dislokaatioinanne translative dislokaatioksenne dislokaatioiksenne abessive dislokaatiottanne dislokaatioittanne instructive — — comitative — dislokaatioinenne third-person possessor singular plural nominative dislokaationsa dislokaationsa accusative nom. dislokaationsa dislokaationsa gen. dislokaationsa genitive dislokaationsa dislokaatioidensa dislokaatioittensa partitive dislokaatiotaan dislokaatiotansa dislokaatioitaan dislokaatioitansa inessive dislokaatiossaan dislokaatiossansa dislokaatioissaan dislokaatioissansa elative dislokaatiostaan dislokaatiostansa dislokaatioistaan dislokaatioistansa illative dislokaatioonsa dislokaatioihinsa adessive dislokaatiollaan dislokaatiollansa dislokaatioillaan dislokaatioillansa ablative dislokaatioltaan dislokaatioltansa dislokaatioiltaan dislokaatioiltansa allative dislokaatiolleen dislokaatiollensa dislokaatioilleen dislokaatioillensa essive dislokaationaan dislokaationansa dislokaatioinaan dislokaatioinansa translative dislokaatiokseen dislokaatioksensa dislokaatioikseen dislokaatioiksensa abessive dislokaatiottaan dislokaatiottansa dislokaatioittaan dislokaatioittansa instructive — — comitative — dislokaatioineen dislokaatioinensa