deprekaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English deprecation), ultimately from Latin dēprecātiō.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈde.prekɑːtio/, [ˈde̞.pre̞ˌkɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Hyphenation^(key): de‧prekaa‧tio, dep‧re‧kaa‧tio

Noun

deprekaatio

1. (religion) deprecation (praying against evil)

Declension

Inflection of deprekaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		deprekaatio	deprekaatiot
genitive		deprekaation	deprekaatioiden deprekaatioitten
partitive		deprekaatiota	deprekaatioita
illative		deprekaatioon	deprekaatioihin
		singular	plural
nominative		deprekaatio	deprekaatiot
accusative	nom.	deprekaatio	deprekaatiot
	gen.	deprekaation
genitive		deprekaation	deprekaatioiden deprekaatioitten
partitive		deprekaatiota	deprekaatioita
inessive		deprekaatiossa	deprekaatioissa
elative		deprekaatiosta	deprekaatioista
illative		deprekaatioon	deprekaatioihin
adessive		deprekaatiolla	deprekaatioilla
ablative		deprekaatiolta	deprekaatioilta
allative		deprekaatiolle	deprekaatioille
essive		deprekaationa	deprekaatioina
translative		deprekaatioksi	deprekaatioiksi
abessive		deprekaatiotta	deprekaatioitta
instructive		—	deprekaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of deprekaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative deprekaationi deprekaationi accusative nom. deprekaationi deprekaationi gen. deprekaationi genitive deprekaationi deprekaatioideni deprekaatioitteni partitive deprekaatiotani deprekaatioitani inessive deprekaatiossani deprekaatioissani elative deprekaatiostani deprekaatioistani illative deprekaatiooni deprekaatioihini adessive deprekaatiollani deprekaatioillani ablative deprekaatioltani deprekaatioiltani allative deprekaatiolleni deprekaatioilleni essive deprekaationani deprekaatioinani translative deprekaatiokseni deprekaatioikseni abessive deprekaatiottani deprekaatioittani instructive — — comitative — deprekaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative deprekaatiosi deprekaatiosi accusative nom. deprekaatiosi deprekaatiosi gen. deprekaatiosi genitive deprekaatiosi deprekaatioidesi deprekaatioittesi partitive deprekaatiotasi deprekaatioitasi inessive deprekaatiossasi deprekaatioissasi elative deprekaatiostasi deprekaatioistasi illative deprekaatioosi deprekaatioihisi adessive deprekaatiollasi deprekaatioillasi ablative deprekaatioltasi deprekaatioiltasi allative deprekaatiollesi deprekaatioillesi essive deprekaationasi deprekaatioinasi translative deprekaatioksesi deprekaatioiksesi abessive deprekaatiottasi deprekaatioittasi instructive — — comitative — deprekaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative deprekaatiomme deprekaatiomme accusative nom. deprekaatiomme deprekaatiomme gen. deprekaatiomme genitive deprekaatiomme deprekaatioidemme deprekaatioittemme partitive deprekaatiotamme deprekaatioitamme inessive deprekaatiossamme deprekaatioissamme elative deprekaatiostamme deprekaatioistamme illative deprekaatioomme deprekaatioihimme adessive deprekaatiollamme deprekaatioillamme ablative deprekaatioltamme deprekaatioiltamme allative deprekaatiollemme deprekaatioillemme essive deprekaationamme deprekaatioinamme translative deprekaatioksemme deprekaatioiksemme abessive deprekaatiottamme deprekaatioittamme instructive — — comitative — deprekaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative deprekaationne deprekaationne accusative nom. deprekaationne deprekaationne gen. deprekaationne genitive deprekaationne deprekaatioidenne deprekaatioittenne partitive deprekaatiotanne deprekaatioitanne inessive deprekaatiossanne deprekaatioissanne elative deprekaatiostanne deprekaatioistanne illative deprekaatioonne deprekaatioihinne adessive deprekaatiollanne deprekaatioillanne ablative deprekaatioltanne deprekaatioiltanne allative deprekaatiollenne deprekaatioillenne essive deprekaationanne deprekaatioinanne translative deprekaatioksenne deprekaatioiksenne abessive deprekaatiottanne deprekaatioittanne instructive — — comitative — deprekaatioinenne third-person possessor singular plural nominative deprekaationsa deprekaationsa accusative nom. deprekaationsa deprekaationsa gen. deprekaationsa genitive deprekaationsa deprekaatioidensa deprekaatioittensa partitive deprekaatiotaan deprekaatiotansa deprekaatioitaan deprekaatioitansa inessive deprekaatiossaan deprekaatiossansa deprekaatioissaan deprekaatioissansa elative deprekaatiostaan deprekaatiostansa deprekaatioistaan deprekaatioistansa illative deprekaatioonsa deprekaatioihinsa adessive deprekaatiollaan deprekaatiollansa deprekaatioillaan deprekaatioillansa ablative deprekaatioltaan deprekaatioltansa deprekaatioiltaan deprekaatioiltansa allative deprekaatiolleen deprekaatiollensa deprekaatioilleen deprekaatioillensa essive deprekaationaan deprekaationansa deprekaatioinaan deprekaatioinansa translative deprekaatiokseen deprekaatioksensa deprekaatioikseen deprekaatioiksensa abessive deprekaatiottaan deprekaatiottansa deprekaatioittaan deprekaatioittansa instructive — — comitative — deprekaatioineen deprekaatioinensa