dekeeni

Finnish

Etymology

Internationalism (see English decene).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdekeːni/, [ˈde̞k̟e̞ːni]
• Rhymes: -ekeːni
• Hyphenation^(key): de‧kee‧ni

Noun

dekeeni

1. (chemistry) decene

Declension

Inflection of dekeeni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		dekeeni	dekeenit
genitive		dekeenin	dekeenien
partitive		dekeeniä	dekeenejä
illative		dekeeniin	dekeeneihin
		singular	plural
nominative		dekeeni	dekeenit
accusative	nom.	dekeeni	dekeenit
	gen.	dekeenin
genitive		dekeenin	dekeenien
partitive		dekeeniä	dekeenejä
inessive		dekeenissä	dekeeneissä
elative		dekeenistä	dekeeneistä
illative		dekeeniin	dekeeneihin
adessive		dekeenillä	dekeeneillä
ablative		dekeeniltä	dekeeneiltä
allative		dekeenille	dekeeneille
essive		dekeeninä	dekeeneinä
translative		dekeeniksi	dekeeneiksi
abessive		dekeenittä	dekeeneittä
instructive		—	dekeenein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dekeeni (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dekeenini dekeenini accusative nom. dekeenini dekeenini gen. dekeenini genitive dekeenini dekeenieni partitive dekeeniäni dekeenejäni inessive dekeenissäni dekeeneissäni elative dekeenistäni dekeeneistäni illative dekeeniini dekeeneihini adessive dekeenilläni dekeeneilläni ablative dekeeniltäni dekeeneiltäni allative dekeenilleni dekeeneilleni essive dekeeninäni dekeeneinäni translative dekeenikseni dekeeneikseni abessive dekeenittäni dekeeneittäni instructive — — comitative — dekeeneineni second-person singular possessor singular plural nominative dekeenisi dekeenisi accusative nom. dekeenisi dekeenisi gen. dekeenisi genitive dekeenisi dekeeniesi partitive dekeeniäsi dekeenejäsi inessive dekeenissäsi dekeeneissäsi elative dekeenistäsi dekeeneistäsi illative dekeeniisi dekeeneihisi adessive dekeenilläsi dekeeneilläsi ablative dekeeniltäsi dekeeneiltäsi allative dekeenillesi dekeeneillesi essive dekeeninäsi dekeeneinäsi translative dekeeniksesi dekeeneiksesi abessive dekeenittäsi dekeeneittäsi instructive — — comitative — dekeeneinesi first-person plural possessor singular plural nominative dekeenimme dekeenimme accusative nom. dekeenimme dekeenimme gen. dekeenimme genitive dekeenimme dekeeniemme partitive dekeeniämme dekeenejämme inessive dekeenissämme dekeeneissämme elative dekeenistämme dekeeneistämme illative dekeeniimme dekeeneihimme adessive dekeenillämme dekeeneillämme ablative dekeeniltämme dekeeneiltämme allative dekeenillemme dekeeneillemme essive dekeeninämme dekeeneinämme translative dekeeniksemme dekeeneiksemme abessive dekeenittämme dekeeneittämme instructive — — comitative — dekeeneinemme second-person plural possessor singular plural nominative dekeeninne dekeeninne accusative nom. dekeeninne dekeeninne gen. dekeeninne genitive dekeeninne dekeenienne partitive dekeeniänne dekeenejänne inessive dekeenissänne dekeeneissänne elative dekeenistänne dekeeneistänne illative dekeeniinne dekeeneihinne adessive dekeenillänne dekeeneillänne ablative dekeeniltänne dekeeneiltänne allative dekeenillenne dekeeneillenne essive dekeeninänne dekeeneinänne translative dekeeniksenne dekeeneiksenne abessive dekeenittänne dekeeneittänne instructive — — comitative — dekeeneinenne third-person possessor singular plural nominative dekeeninsä dekeeninsä accusative nom. dekeeninsä dekeeninsä gen. dekeeninsä genitive dekeeninsä dekeeniensä partitive dekeeniään dekeeniänsä dekeenejään dekeenejänsä inessive dekeenissään dekeenissänsä dekeeneissään dekeeneissänsä elative dekeenistään dekeenistänsä dekeeneistään dekeeneistänsä illative dekeeniinsä dekeeneihinsä adessive dekeenillään dekeenillänsä dekeeneillään dekeeneillänsä ablative dekeeniltään dekeeniltänsä dekeeneiltään dekeeneiltänsä allative dekeenilleen dekeenillensä dekeeneilleen dekeeneillensä essive dekeeninään dekeeninänsä dekeeneinään dekeeneinänsä translative dekeenikseen dekeeniksensä dekeeneikseen dekeeneiksensä abessive dekeenittään dekeenittänsä dekeeneittään dekeeneittänsä instructive — — comitative — dekeeneineen dekeeneinensä