Jump to content

bibliotekka

From Wiktionary, the free dictionary

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Russian библиотека (biblioteka).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

bibliotekka

  1. library
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 68:
      Miä kysyin bibliotekast Tolstoin „Sottaa ja rauhaa”.
      I requested Tolstoi's „War and peace” at the library.
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 36:
      Nyt ono paljo radioita, kinoja, teatroja, kluubija, bibliotekkoja.
      Now, there are a lot of radios, movies, theatres, clubs, libraries.
    • 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 361:
      Yks osa lapsija istuis pehmiäis kreslois i ei tahtont männä täst pois, no peräst kaik veetii kinnoa, radiota, tipograafiaa, stolovoita, bibliotekkaa katsomaa.
      One group of the children sat in the soft armchairs and didn't want to go away, but afterward all started to look at the movies, the radio, the printshop, the canteen, the library.

Declension

[edit]
Declension of bibliotekka (type 3/kana, kk-k gradation)
singular plural
nominative bibliotekka bibliotekat
genitive bibliotekan bibliotekkoin
partitive bibliotekkaa bibliotekkoja
illative bibliotekkaa bibliotekkoihe
inessive bibliotekaas bibliotekois
elative bibliotekast bibliotekoist
allative bibliotekalle bibliotekoille
adessive bibliotekaal bibliotekoil
ablative bibliotekalt bibliotekoilt
translative bibliotekaks bibliotekoiks
essive bibliotekkanna, bibliotekkaan bibliotekkoinna, bibliotekkoin
exessive1) bibliotekkant bibliotekkoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

[edit]
[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 405