asutus

Estonian

Etymology

From asutama +‎ -us.

Noun

asutus (genitive asutuse, partitive asutust)

1. institution, establishment

Inflection

Declension of asutus (ÕS type 11/harjutus, no gradation)
		singular	plural
nominative		asutus	asutused
accusative	nom.
	gen.	asutuse
genitive			asutuste
partitive		asutust	asutusi
illative		asutusse asutusesse	asutustesse asutusisse
inessive		asutuses	asutustes asutusis
elative		asutusest	asutustest asutusist
allative		asutusele	asutustele asutusile
adessive		asutusel	asutustel asutusil
ablative		asutuselt	asutustelt asutusilt
translative		asutuseks	asutusteks asutusiks
terminative		asutuseni	asutusteni
essive		asutusena	asutustena
abessive		asutuseta	asutusteta
comitative		asutusega	asutustega

Finnish

Etymology

asuttaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑsutus/, [ˈɑ̝s̠ut̪us̠]
• Rhymes: -ɑsutus
• Hyphenation^(key): asu‧tus

Noun

asutus

1. settlement

Declension

Inflection of asutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		asutus	asutukset
genitive		asutuksen	asutusten asutuksien
partitive		asutusta	asutuksia
illative		asutukseen	asutuksiin
		singular	plural
nominative		asutus	asutukset
accusative	nom.	asutus	asutukset
	gen.	asutuksen
genitive		asutuksen	asutusten asutuksien
partitive		asutusta	asutuksia
inessive		asutuksessa	asutuksissa
elative		asutuksesta	asutuksista
illative		asutukseen	asutuksiin
adessive		asutuksella	asutuksilla
ablative		asutukselta	asutuksilta
allative		asutukselle	asutuksille
essive		asutuksena	asutuksina
translative		asutukseksi	asutuksiksi
abessive		asutuksetta	asutuksitta
instructive		—	asutuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of asutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative asutukseni asutukseni accusative nom. asutukseni asutukseni gen. asutukseni genitive asutukseni asutusteni asutuksieni partitive asutustani asutuksiani inessive asutuksessani asutuksissani elative asutuksestani asutuksistani illative asutukseeni asutuksiini adessive asutuksellani asutuksillani ablative asutukseltani asutuksiltani allative asutukselleni asutuksilleni essive asutuksenani asutuksinani translative asutuksekseni asutuksikseni abessive asutuksettani asutuksittani instructive — — comitative — asutuksineni second-person singular possessor singular plural nominative asutuksesi asutuksesi accusative nom. asutuksesi asutuksesi gen. asutuksesi genitive asutuksesi asutustesi asutuksiesi partitive asutustasi asutuksiasi inessive asutuksessasi asutuksissasi elative asutuksestasi asutuksistasi illative asutukseesi asutuksiisi adessive asutuksellasi asutuksillasi ablative asutukseltasi asutuksiltasi allative asutuksellesi asutuksillesi essive asutuksenasi asutuksinasi translative asutukseksesi asutuksiksesi abessive asutuksettasi asutuksittasi instructive — — comitative — asutuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative asutuksemme asutuksemme accusative nom. asutuksemme asutuksemme gen. asutuksemme genitive asutuksemme asutustemme asutuksiemme partitive asutustamme asutuksiamme inessive asutuksessamme asutuksissamme elative asutuksestamme asutuksistamme illative asutukseemme asutuksiimme adessive asutuksellamme asutuksillamme ablative asutukseltamme asutuksiltamme allative asutuksellemme asutuksillemme essive asutuksenamme asutuksinamme translative asutukseksemme asutuksiksemme abessive asutuksettamme asutuksittamme instructive — — comitative — asutuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative asutuksenne asutuksenne accusative nom. asutuksenne asutuksenne gen. asutuksenne genitive asutuksenne asutustenne asutuksienne partitive asutustanne asutuksianne inessive asutuksessanne asutuksissanne elative asutuksestanne asutuksistanne illative asutukseenne asutuksiinne adessive asutuksellanne asutuksillanne ablative asutukseltanne asutuksiltanne allative asutuksellenne asutuksillenne essive asutuksenanne asutuksinanne translative asutukseksenne asutuksiksenne abessive asutuksettanne asutuksittanne instructive — — comitative — asutuksinenne third-person possessor singular plural nominative asutuksensa asutuksensa accusative nom. asutuksensa asutuksensa gen. asutuksensa genitive asutuksensa asutustensa asutuksiensa partitive asutustaan asutustansa asutuksiaan asutuksiansa inessive asutuksessaan asutuksessansa asutuksissaan asutuksissansa elative asutuksestaan asutuksestansa asutuksistaan asutuksistansa illative asutukseensa asutuksiinsa adessive asutuksellaan asutuksellansa asutuksillaan asutuksillansa ablative asutukseltaan asutukseltansa asutuksiltaan asutuksiltansa allative asutukselleen asutuksellensa asutuksilleen asutuksillensa essive asutuksenaan asutuksenansa asutuksinaan asutuksinansa translative asutuksekseen asutukseksensa asutuksikseen asutuksiksensa abessive asutuksettaan asutuksettansa asutuksittaan asutuksittansa instructive — — comitative — asutuksineen asutuksinensa

Derived terms

compounds

• asutusalue
• asutushistoria
• asutuskeskus
• asutusmaantiede
• asutusmuoto
• asutusnimi
• asutuspolitiikka
• asutusrakenne
• asutustila
• asutustoiminta
• haja-asutus
• huvila-asutus
• kyläasutus
• loma-asutus
• omakotiasutus
• omakotitaloasutus
• pika-asutus
• raja-asutus
• ruotsalaisasutus
• siirtolaisasutus
• suomalaisasutus
• taajama-asutus
• tienvarsiasutus
• uudisasutus
• vaara-asutus

 

Further reading

• “asutus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• suusta