aseistus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From aseistaa (to arm) +‎ -us.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑsei̯stus/, [ˈɑ̝s̠e̞i̯s̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑseistus
  • Syllabification(key): a‧seis‧tus

Noun

[edit]

aseistus

  1. armament, weaponry, munition

Declension

[edit]
Inflection of aseistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aseistus aseistukset
genitive aseistuksen aseistusten
aseistuksien
partitive aseistusta aseistuksia
illative aseistukseen aseistuksiin
singular plural
nominative aseistus aseistukset
accusative nom. aseistus aseistukset
gen. aseistuksen
genitive aseistuksen aseistusten
aseistuksien
partitive aseistusta aseistuksia
inessive aseistuksessa aseistuksissa
elative aseistuksesta aseistuksista
illative aseistukseen aseistuksiin
adessive aseistuksella aseistuksilla
ablative aseistukselta aseistuksilta
allative aseistukselle aseistuksille
essive aseistuksena aseistuksina
translative aseistukseksi aseistuksiksi
abessive aseistuksetta aseistuksitta
instructive aseistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aseistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]