Jump to content

aseistettu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑsei̯stetːu(ˣ)/, [ˈɑ̝s̠e̞i̯s̠ˌte̞t̪ːu(ʔ)]
  • Rhymes: -etːu
  • Hyphenation(key): aseis‧tet‧tu

Adjective

[edit]

aseistettu (comparative aseistetumpi, superlative aseistetuin)

  1. armed (provided with arms or weapons)

Declension

[edit]
Inflection of aseistettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative aseistettu aseistetut
genitive aseistetun aseistettujen
partitive aseistettua aseistettuja
illative aseistettuun aseistettuihin
singular plural
nominative aseistettu aseistetut
accusative nom. aseistettu aseistetut
gen. aseistetun
genitive aseistetun aseistettujen
partitive aseistettua aseistettuja
inessive aseistetussa aseistetuissa
elative aseistetusta aseistetuista
illative aseistettuun aseistettuihin
adessive aseistetulla aseistetuilla
ablative aseistetulta aseistetuilta
allative aseistetulle aseistetuille
essive aseistettuna aseistettuina
translative aseistetuksi aseistetuiksi
abessive aseistetutta aseistetuitta
instructive aseistetuin
comitative aseistettuine
Possessive forms of aseistettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

See also

[edit]

Participle

[edit]

aseistettu

  1. past passive participle of aseistaa