arvovalta

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

arvo +‎ valta

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑrʋoˌʋɑltɑ/, [ˈɑ̝rʋo̞ˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -ɑltɑ
  • Hyphenation(key): arvo‧valta

Noun

[edit]

arvovalta

  1. authority, prestige

Declension

[edit]
Inflection of arvovalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative arvovalta arvovallat
genitive arvovallan arvovaltojen
partitive arvovaltaa arvovaltoja
illative arvovaltaan arvovaltoihin
singular plural
nominative arvovalta arvovallat
accusative nom. arvovalta arvovallat
gen. arvovallan
genitive arvovallan arvovaltojen
arvovaltain rare
partitive arvovaltaa arvovaltoja
inessive arvovallassa arvovalloissa
elative arvovallasta arvovalloista
illative arvovaltaan arvovaltoihin
adessive arvovallalla arvovalloilla
ablative arvovallalta arvovalloilta
allative arvovallalle arvovalloille
essive arvovaltana arvovaltoina
translative arvovallaksi arvovalloiksi
abessive arvovallatta arvovalloitta
instructive arvovalloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of arvovalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]