arveluttavuus

Finnish

Etymology

arveluttava +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrʋelutːɑʋuːs/, [ˈɑ̝rʋe̞ˌlut̪ːɑ̝ʋuːs̠]
• Rhymes: -utːɑʋuːs
• Syllabification^(key): ar‧ve‧lut‧ta‧vuus

Noun

arveluttavuus

1. dubiousness, doubtfulness

Declension

Inflection of arveluttavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		arveluttavuus	arveluttavuudet
genitive		arveluttavuuden	arveluttavuuksien
partitive		arveluttavuutta	arveluttavuuksia
illative		arveluttavuuteen	arveluttavuuksiin
		singular	plural
nominative		arveluttavuus	arveluttavuudet
accusative	nom.	arveluttavuus	arveluttavuudet
	gen.	arveluttavuuden
genitive		arveluttavuuden	arveluttavuuksien
partitive		arveluttavuutta	arveluttavuuksia
inessive		arveluttavuudessa	arveluttavuuksissa
elative		arveluttavuudesta	arveluttavuuksista
illative		arveluttavuuteen	arveluttavuuksiin
adessive		arveluttavuudella	arveluttavuuksilla
ablative		arveluttavuudelta	arveluttavuuksilta
allative		arveluttavuudelle	arveluttavuuksille
essive		arveluttavuutena	arveluttavuuksina
translative		arveluttavuudeksi	arveluttavuuksiksi
abessive		arveluttavuudetta	arveluttavuuksitta
instructive		—	arveluttavuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of arveluttavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative arveluttavuuteni arveluttavuuteni accusative nom. arveluttavuuteni arveluttavuuteni gen. arveluttavuuteni genitive arveluttavuuteni arveluttavuuksieni partitive arveluttavuuttani arveluttavuuksiani inessive arveluttavuudessani arveluttavuuksissani elative arveluttavuudestani arveluttavuuksistani illative arveluttavuuteeni arveluttavuuksiini adessive arveluttavuudellani arveluttavuuksillani ablative arveluttavuudeltani arveluttavuuksiltani allative arveluttavuudelleni arveluttavuuksilleni essive arveluttavuutenani arveluttavuuksinani translative arveluttavuudekseni arveluttavuuksikseni abessive arveluttavuudettani arveluttavuuksittani instructive — — comitative — arveluttavuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative arveluttavuutesi arveluttavuutesi accusative nom. arveluttavuutesi arveluttavuutesi gen. arveluttavuutesi genitive arveluttavuutesi arveluttavuuksiesi partitive arveluttavuuttasi arveluttavuuksiasi inessive arveluttavuudessasi arveluttavuuksissasi elative arveluttavuudestasi arveluttavuuksistasi illative arveluttavuuteesi arveluttavuuksiisi adessive arveluttavuudellasi arveluttavuuksillasi ablative arveluttavuudeltasi arveluttavuuksiltasi allative arveluttavuudellesi arveluttavuuksillesi essive arveluttavuutenasi arveluttavuuksinasi translative arveluttavuudeksesi arveluttavuuksiksesi abessive arveluttavuudettasi arveluttavuuksittasi instructive — — comitative — arveluttavuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative arveluttavuutemme arveluttavuutemme accusative nom. arveluttavuutemme arveluttavuutemme gen. arveluttavuutemme genitive arveluttavuutemme arveluttavuuksiemme partitive arveluttavuuttamme arveluttavuuksiamme inessive arveluttavuudessamme arveluttavuuksissamme elative arveluttavuudestamme arveluttavuuksistamme illative arveluttavuuteemme arveluttavuuksiimme adessive arveluttavuudellamme arveluttavuuksillamme ablative arveluttavuudeltamme arveluttavuuksiltamme allative arveluttavuudellemme arveluttavuuksillemme essive arveluttavuutenamme arveluttavuuksinamme translative arveluttavuudeksemme arveluttavuuksiksemme abessive arveluttavuudettamme arveluttavuuksittamme instructive — — comitative — arveluttavuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative arveluttavuutenne arveluttavuutenne accusative nom. arveluttavuutenne arveluttavuutenne gen. arveluttavuutenne genitive arveluttavuutenne arveluttavuuksienne partitive arveluttavuuttanne arveluttavuuksianne inessive arveluttavuudessanne arveluttavuuksissanne elative arveluttavuudestanne arveluttavuuksistanne illative arveluttavuuteenne arveluttavuuksiinne adessive arveluttavuudellanne arveluttavuuksillanne ablative arveluttavuudeltanne arveluttavuuksiltanne allative arveluttavuudellenne arveluttavuuksillenne essive arveluttavuutenanne arveluttavuuksinanne translative arveluttavuudeksenne arveluttavuuksiksenne abessive arveluttavuudettanne arveluttavuuksittanne instructive — — comitative — arveluttavuuksinenne third-person possessor singular plural nominative arveluttavuutensa arveluttavuutensa accusative nom. arveluttavuutensa arveluttavuutensa gen. arveluttavuutensa genitive arveluttavuutensa arveluttavuuksiensa partitive arveluttavuuttaan arveluttavuuttansa arveluttavuuksiaan arveluttavuuksiansa inessive arveluttavuudessaan arveluttavuudessansa arveluttavuuksissaan arveluttavuuksissansa elative arveluttavuudestaan arveluttavuudestansa arveluttavuuksistaan arveluttavuuksistansa illative arveluttavuuteensa arveluttavuuksiinsa adessive arveluttavuudellaan arveluttavuudellansa arveluttavuuksillaan arveluttavuuksillansa ablative arveluttavuudeltaan arveluttavuudeltansa arveluttavuuksiltaan arveluttavuuksiltansa allative arveluttavuudelleen arveluttavuudellensa arveluttavuuksilleen arveluttavuuksillensa essive arveluttavuutenaan arveluttavuutenansa arveluttavuuksinaan arveluttavuuksinansa translative arveluttavuudekseen arveluttavuudeksensa arveluttavuuksikseen arveluttavuuksiksensa abessive arveluttavuudettaan arveluttavuudettansa arveluttavuuksittaan arveluttavuuksittansa instructive — — comitative — arveluttavuuksineen arveluttavuuksinensa

Further reading

• “arveluttavuus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02