Jump to content

aristunut

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Verb

[edit]

aristunut

  1. past indicative connegative of aristua

Participle

[edit]

aristunut

  1. past active participle of aristua

Declension

[edit]
Inflection of aristunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative aristunut aristuneet
genitive aristuneen aristuneiden
aristuneitten
partitive aristunutta aristuneita
illative aristuneeseen aristuneisiin
aristuneihin
singular plural
nominative aristunut aristuneet
accusative nom. aristunut aristuneet
gen. aristuneen
genitive aristuneen aristuneiden
aristuneitten
partitive aristunutta aristuneita
inessive aristuneessa aristuneissa
elative aristuneesta aristuneista
illative aristuneeseen aristuneisiin
aristuneihin
adessive aristuneella aristuneilla
ablative aristuneelta aristuneilta
allative aristuneelle aristuneille
essive aristuneena aristuneina
translative aristuneeksi aristuneiksi
abessive aristuneetta aristuneitta
instructive aristunein
comitative aristuneine
Possessive forms of aristunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Anagrams

[edit]