Jump to content

appellatiivi

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see English appellative), ultimately from Late Latin appellātīvus.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑpːelːɑtiːʋi/, [ˈɑ̝pːe̞lːɑ̝ˌt̪iːʋi]
  • Rhymes: -iːʋi
  • Hyphenation(key): ap‧pel‧la‧tii‧vi

Noun

[edit]

appellatiivi

  1. (grammar) common noun

Declension

[edit]
Inflection of appellatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative appellatiivi appellatiivit
genitive appellatiivin appellatiivien
partitive appellatiivia appellatiiveja
illative appellatiiviin appellatiiveihin
singular plural
nominative appellatiivi appellatiivit
accusative nom. appellatiivi appellatiivit
gen. appellatiivin
genitive appellatiivin appellatiivien
partitive appellatiivia appellatiiveja
inessive appellatiivissa appellatiiveissa
elative appellatiivista appellatiiveista
illative appellatiiviin appellatiiveihin
adessive appellatiivilla appellatiiveilla
ablative appellatiivilta appellatiiveilta
allative appellatiiville appellatiiveille
essive appellatiivina appellatiiveina
translative appellatiiviksi appellatiiveiksi
abessive appellatiivitta appellatiiveitta
instructive appellatiivein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of appellatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)

Synonyms

[edit]

Hypernyms

[edit]

Further reading

[edit]