annostus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

annostaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑnːostus/, [ˈɑ̝nːo̞s̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑnːostus
  • Syllabification(key): an‧nos‧tus

Noun

[edit]

annostus

  1. dosage

Declension

[edit]
Inflection of annostus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative annostus annostukset
genitive annostuksen annostusten
annostuksien
partitive annostusta annostuksia
illative annostukseen annostuksiin
singular plural
nominative annostus annostukset
accusative nom. annostus annostukset
gen. annostuksen
genitive annostuksen annostusten
annostuksien
partitive annostusta annostuksia
inessive annostuksessa annostuksissa
elative annostuksesta annostuksista
illative annostukseen annostuksiin
adessive annostuksella annostuksilla
ablative annostukselta annostuksilta
allative annostukselle annostuksille
essive annostuksena annostuksina
translative annostukseksi annostuksiksi
abessive annostuksetta annostuksitta
instructive annostuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of annostus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]