alistus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

alistaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

alistus

  1. subjugation, subordination

Declension

[edit]
Inflection of alistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative alistus alistukset
genitive alistuksen alistusten
alistuksien
partitive alistusta alistuksia
illative alistukseen alistuksiin
singular plural
nominative alistus alistukset
accusative nom. alistus alistukset
gen. alistuksen
genitive alistuksen alistusten
alistuksien
partitive alistusta alistuksia
inessive alistuksessa alistuksissa
elative alistuksesta alistuksista
illative alistukseen alistuksiin
adessive alistuksella alistuksilla
ablative alistukselta alistuksilta
allative alistukselle alistuksille
essive alistuksena alistuksina
translative alistukseksi alistuksiksi
abessive alistuksetta alistuksitta
instructive alistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of alistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]