aikaistuttava

Finnish

Participle

aikaistuttava

1. present passive participle of aikaistua

Declension

Inflection of aikaistuttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		aikaistuttava	aikaistuttavat
genitive		aikaistuttavan	aikaistuttavien
partitive		aikaistuttavaa	aikaistuttavia
illative		aikaistuttavaan	aikaistuttaviin
		singular	plural
nominative		aikaistuttava	aikaistuttavat
accusative	nom.	aikaistuttava	aikaistuttavat
	gen.	aikaistuttavan
genitive		aikaistuttavan	aikaistuttavien aikaistuttavain rare
partitive		aikaistuttavaa	aikaistuttavia
inessive		aikaistuttavassa	aikaistuttavissa
elative		aikaistuttavasta	aikaistuttavista
illative		aikaistuttavaan	aikaistuttaviin
adessive		aikaistuttavalla	aikaistuttavilla
ablative		aikaistuttavalta	aikaistuttavilta
allative		aikaistuttavalle	aikaistuttaville
essive		aikaistuttavana	aikaistuttavina
translative		aikaistuttavaksi	aikaistuttaviksi
abessive		aikaistuttavatta	aikaistuttavitta
instructive		—	aikaistuttavin
comitative		—	aikaistuttavine

Possessive forms of aikaistuttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aikaistuttavani aikaistuttavani accusative nom. aikaistuttavani aikaistuttavani gen. aikaistuttavani genitive aikaistuttavani aikaistuttavieni aikaistuttavaini rare partitive aikaistuttavaani aikaistuttaviani inessive aikaistuttavassani aikaistuttavissani elative aikaistuttavastani aikaistuttavistani illative aikaistuttavaani aikaistuttaviini adessive aikaistuttavallani aikaistuttavillani ablative aikaistuttavaltani aikaistuttaviltani allative aikaistuttavalleni aikaistuttavilleni essive aikaistuttavanani aikaistuttavinani translative aikaistuttavakseni aikaistuttavikseni abessive aikaistuttavattani aikaistuttavittani instructive — — comitative — aikaistuttavineni second-person singular possessor singular plural nominative aikaistuttavasi aikaistuttavasi accusative nom. aikaistuttavasi aikaistuttavasi gen. aikaistuttavasi genitive aikaistuttavasi aikaistuttaviesi aikaistuttavaisi rare partitive aikaistuttavaasi aikaistuttaviasi inessive aikaistuttavassasi aikaistuttavissasi elative aikaistuttavastasi aikaistuttavistasi illative aikaistuttavaasi aikaistuttaviisi adessive aikaistuttavallasi aikaistuttavillasi ablative aikaistuttavaltasi aikaistuttaviltasi allative aikaistuttavallesi aikaistuttavillesi essive aikaistuttavanasi aikaistuttavinasi translative aikaistuttavaksesi aikaistuttaviksesi abessive aikaistuttavattasi aikaistuttavittasi instructive — — comitative — aikaistuttavinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikaistuttavamme aikaistuttavamme accusative nom. aikaistuttavamme aikaistuttavamme gen. aikaistuttavamme genitive aikaistuttavamme aikaistuttaviemme aikaistuttavaimme rare partitive aikaistuttavaamme aikaistuttaviamme inessive aikaistuttavassamme aikaistuttavissamme elative aikaistuttavastamme aikaistuttavistamme illative aikaistuttavaamme aikaistuttaviimme adessive aikaistuttavallamme aikaistuttavillamme ablative aikaistuttavaltamme aikaistuttaviltamme allative aikaistuttavallemme aikaistuttavillemme essive aikaistuttavanamme aikaistuttavinamme translative aikaistuttavaksemme aikaistuttaviksemme abessive aikaistuttavattamme aikaistuttavittamme instructive — — comitative — aikaistuttavinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikaistuttavanne aikaistuttavanne accusative nom. aikaistuttavanne aikaistuttavanne gen. aikaistuttavanne genitive aikaistuttavanne aikaistuttavienne aikaistuttavainne rare partitive aikaistuttavaanne aikaistuttavianne inessive aikaistuttavassanne aikaistuttavissanne elative aikaistuttavastanne aikaistuttavistanne illative aikaistuttavaanne aikaistuttaviinne adessive aikaistuttavallanne aikaistuttavillanne ablative aikaistuttavaltanne aikaistuttaviltanne allative aikaistuttavallenne aikaistuttavillenne essive aikaistuttavananne aikaistuttavinanne translative aikaistuttavaksenne aikaistuttaviksenne abessive aikaistuttavattanne aikaistuttavittanne instructive — — comitative — aikaistuttavinenne third-person possessor singular plural nominative aikaistuttavansa aikaistuttavansa accusative nom. aikaistuttavansa aikaistuttavansa gen. aikaistuttavansa genitive aikaistuttavansa aikaistuttaviensa aikaistuttavainsa rare partitive aikaistuttavaansa aikaistuttaviaan aikaistuttaviansa inessive aikaistuttavassaan aikaistuttavassansa aikaistuttavissaan aikaistuttavissansa elative aikaistuttavastaan aikaistuttavastansa aikaistuttavistaan aikaistuttavistansa illative aikaistuttavaansa aikaistuttaviinsa adessive aikaistuttavallaan aikaistuttavallansa aikaistuttavillaan aikaistuttavillansa ablative aikaistuttavaltaan aikaistuttavaltansa aikaistuttaviltaan aikaistuttaviltansa allative aikaistuttavalleen aikaistuttavallensa aikaistuttavilleen aikaistuttavillensa essive aikaistuttavanaan aikaistuttavanansa aikaistuttavinaan aikaistuttavinansa translative aikaistuttavakseen aikaistuttavaksensa aikaistuttavikseen aikaistuttaviksensa abessive aikaistuttavattaan aikaistuttavattansa aikaistuttavittaan aikaistuttavittansa instructive — — comitative — aikaistuttavineen aikaistuttavinensa