Jump to content

ärjähdys

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ärjähtää +‎ -ys

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

ärjähdys

  1. roar

Declension

[edit]
Inflection of ärjähdys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ärjähdys ärjähdykset
genitive ärjähdyksen ärjähdysten
ärjähdyksien
partitive ärjähdystä ärjähdyksiä
illative ärjähdykseen ärjähdyksiin
singular plural
nominative ärjähdys ärjähdykset
accusative nom. ärjähdys ärjähdykset
gen. ärjähdyksen
genitive ärjähdyksen ärjähdysten
ärjähdyksien
partitive ärjähdystä ärjähdyksiä
inessive ärjähdyksessä ärjähdyksissä
elative ärjähdyksestä ärjähdyksistä
illative ärjähdykseen ärjähdyksiin
adessive ärjähdyksellä ärjähdyksillä
ablative ärjähdykseltä ärjähdyksiltä
allative ärjähdykselle ärjähdyksille
essive ärjähdyksenä ärjähdyksinä
translative ärjähdykseksi ärjähdyksiksi
abessive ärjähdyksettä ärjähdyksittä
instructive ärjähdyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ärjähdys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]