Jump to content

ärhäkkyys

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ärhäkkä +‎ -yys

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

ärhäkkyys

  1. mischievousness; meanness, roughness, gruffness

Declension

[edit]
Inflection of ärhäkkyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative ärhäkkyys ärhäkkyydet
genitive ärhäkkyyden ärhäkkyyksien
partitive ärhäkkyyttä ärhäkkyyksiä
illative ärhäkkyyteen ärhäkkyyksiin
singular plural
nominative ärhäkkyys ärhäkkyydet
accusative nom. ärhäkkyys ärhäkkyydet
gen. ärhäkkyyden
genitive ärhäkkyyden ärhäkkyyksien
partitive ärhäkkyyttä ärhäkkyyksiä
inessive ärhäkkyydessä ärhäkkyyksissä
elative ärhäkkyydestä ärhäkkyyksistä
illative ärhäkkyyteen ärhäkkyyksiin
adessive ärhäkkyydellä ärhäkkyyksillä
ablative ärhäkkyydeltä ärhäkkyyksiltä
allative ärhäkkyydelle ärhäkkyyksille
essive ärhäkkyytenä ärhäkkyyksinä
translative ärhäkkyydeksi ärhäkkyyksiksi
abessive ärhäkkyydettä ärhäkkyyksittä
instructive ärhäkkyyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ärhäkkyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
[edit]
  • ärhäkkä (vexatious, teasing, mischievous, mean)
  • ärhäkästi (vexatiously, mischievously, meanly, harshly, gruffly)

Further reading

[edit]