toittaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Estonian toitma (to feed).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtoi̯tːɑːˣ/, [ˈt̪o̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -oitːɑː
  • Syllabification(key): toit‧taa

Verb

[edit]

toittaa (dialectal)

  1. (Ingria, South Karelia) to feed; to maintain, uphold, keep up

Synonyms

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Estonian toita. Compare Finnish toittaa.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

toittaa

  1. (transitive) to feed

Conjugation

[edit]
Conjugation of toittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular toitan en toita 1st singular oon toittant, oon toittanut en oo toittant, en oo toittanut
2nd singular toitat et toita 2nd singular oot toittant, oot toittanut et oo toittant, et oo toittanut
3rd singular toittaa ei toita 3rd singular ono toittant, ono toittanut ei oo toittant, ei oo toittanut
1st plural toitamma emmä toita 1st plural oomma toittaneet emmä oo toittaneet
2nd plural toitatta että toita 2nd plural ootta toittaneet että oo toittaneet
3rd plural toittaat1), toittavat2), toitetaa evät toita, ei toiteta 3rd plural ovat toittaneet evät oo toittaneet, ei oo toitettu
impersonal toitetaa ei toiteta impersonal ono toitettu ei oo toitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular toitin en toittant, en toittanut 1st singular olin toittant, olin toittanut en olt toittant, en olt toittanut
2nd singular toitit et toittant, et toittanut 2nd singular olit toittant, olit toittanut et olt toittant, et olt toittanut
3rd singular toitti ei toittant, ei toittanut 3rd singular oli toittant, oli toittanut ei olt toittant, ei olt toittanut
1st plural toitimma emmä toittaneet 1st plural olimma toittaneet emmä olleet toittaneet
2nd plural toititta että toittaneet 2nd plural olitta toittaneet että olleet toittaneet
3rd plural toittiit1), toittivat2), toitettii evät toittaneet, ei toitettu 3rd plural olivat toittaneet evät olleet toittaneet, ei olt toitettu
impersonal toitettii ei toitettu impersonal oli toitettu ei olt toitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular toittaisin en toittais 1st singular olisin toittant, olisin toittanut en olis toittant, en olis toittanut
2nd singular toittaisit, toittaist1) et toittais 2nd singular olisit toittant, olisit toittanut et olis toittant, et olis toittanut
3rd singular toittais ei toittais 3rd singular olis toittant, olis toittanut ei olis toittant, ei olis toittanut
1st plural toittaisimma emmä toittais 1st plural olisimma toittaneet emmä olis toittaneet
2nd plural toittaisitta että toittais 2nd plural olisitta toittaneet että olis toittaneet
3rd plural toittaisiit1), toittaisivat2), toitettais evät toittais, ei toitettais 3rd plural olisivat toittaneet evät olis toittaneet, ei olis toitettu
impersonal toitettais ei toitettais impersonal olis toitettu ei olis toitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular toita elä toita 2nd singular oo toittant, oo toittanut elä oo toittant, elä oo toittanut
3rd singular toittakoo elköö toittako 3rd singular olkoo toittant, olkoo toittanut elköö olko toittant, elköö olko toittanut
1st plural 1st plural
2nd plural toittakaa elkää toittako 2nd plural olkaa toittaneet elkää olko toittaneet
3rd plural toittakoot elkööt toittako, elköö toitettako 3rd plural olkoot toittaneet elkööt olko toittaneet, elköö olko toitettu
impersonal toitettakkoo elköö toitettako impersonal olkoo toitettu elköö olko toitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular toittanen en toittane
2nd singular toittanet et toittane
3rd singular toittanoo ei toittane
1st plural toittanemma emmä toittane
2nd plural toittanetta että toittane
3rd plural toittanoot evät toittane, ei toitettane
impersonal toitettannoo ei toitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st toittaa present toittava toitettava
2nd inessive toittajees past toittant, toittanut toitettu
instructive toittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (toittakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative toittamaa
inessive toittamaas
elative toittamast
abessive toittamata
4th nominative toittamiin
partitive toittamista, toittamist

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 590

Meänkieli

[edit]

Verb

[edit]

toittaa

  1. to understand
  2. to be able to