miinoittaa

Finnish

Etymology

miina +‎ -oittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmiːnoi̯tːɑːˣ/, [ˈmiːno̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːnoitːɑː
• Syllabification^(key): mii‧noit‧taa

Verb

miinoittaa

1. (transitive) To mine, sow mines on.

Conjugation

Inflection of miinoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miinoitan	en miinoita	1st sing.	olen miinoittanut	en ole miinoittanut
2nd sing.		miinoitat	et miinoita	2nd sing.	olet miinoittanut	et ole miinoittanut
3rd sing.		miinoittaa	ei miinoita	3rd sing.	on miinoittanut	ei ole miinoittanut
1st plur.		miinoitamme	emme miinoita	1st plur.	olemme miinoittaneet	emme ole miinoittaneet
2nd plur.		miinoitatte	ette miinoita	2nd plur.	olette miinoittaneet	ette ole miinoittaneet
3rd plur.		miinoittavat	eivät miinoita	3rd plur.	ovat miinoittaneet	eivät ole miinoittaneet
passive		miinoitetaan	ei miinoiteta	passive	on miinoitettu	ei ole miinoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miinoitin	en miinoittanut	1st sing.	olin miinoittanut	en ollut miinoittanut
2nd sing.		miinoitit	et miinoittanut	2nd sing.	olit miinoittanut	et ollut miinoittanut
3rd sing.		miinoitti	ei miinoittanut	3rd sing.	oli miinoittanut	ei ollut miinoittanut
1st plur.		miinoitimme	emme miinoittaneet	1st plur.	olimme miinoittaneet	emme olleet miinoittaneet
2nd plur.		miinoititte	ette miinoittaneet	2nd plur.	olitte miinoittaneet	ette olleet miinoittaneet
3rd plur.		miinoittivat	eivät miinoittaneet	3rd plur.	olivat miinoittaneet	eivät olleet miinoittaneet
passive		miinoitettiin	ei miinoitettu	passive	oli miinoitettu	ei ollut miinoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miinoittaisin	en miinoittaisi	1st sing.	olisin miinoittanut	en olisi miinoittanut
2nd sing.		miinoittaisit	et miinoittaisi	2nd sing.	olisit miinoittanut	et olisi miinoittanut
3rd sing.		miinoittaisi	ei miinoittaisi	3rd sing.	olisi miinoittanut	ei olisi miinoittanut
1st plur.		miinoittaisimme	emme miinoittaisi	1st plur.	olisimme miinoittaneet	emme olisi miinoittaneet
2nd plur.		miinoittaisitte	ette miinoittaisi	2nd plur.	olisitte miinoittaneet	ette olisi miinoittaneet
3rd plur.		miinoittaisivat	eivät miinoittaisi	3rd plur.	olisivat miinoittaneet	eivät olisi miinoittaneet
passive		miinoitettaisiin	ei miinoitettaisi	passive	olisi miinoitettu	ei olisi miinoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		miinoita	älä miinoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		miinoittakoon	älköön miinoittako	3rd sing.	olkoon miinoittanut	älköön olko miinoittanut
1st plur.		miinoittakaamme	älkäämme miinoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		miinoittakaa	älkää miinoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		miinoittakoot	älkööt miinoittako	3rd plur.	olkoot miinoittaneet	älkööt olko miinoittaneet
passive		miinoitettakoon	älköön miinoitettako	passive	olkoon miinoitettu	älköön olko miinoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miinoittanen	en miinoittane	1st sing.	lienen miinoittanut	en liene miinoittanut
2nd sing.		miinoittanet	et miinoittane	2nd sing.	lienet miinoittanut	et liene miinoittanut
3rd sing.		miinoittanee	ei miinoittane	3rd sing.	lienee miinoittanut	ei liene miinoittanut
1st plur.		miinoittanemme	emme miinoittane	1st plur.	lienemme miinoittaneet	emme liene miinoittaneet
2nd plur.		miinoittanette	ette miinoittane	2nd plur.	lienette miinoittaneet	ette liene miinoittaneet
3rd plur.		miinoittanevat	eivät miinoittane	3rd plur.	lienevät miinoittaneet	eivät liene miinoittaneet
passive		miinoitettaneen	ei miinoitettane	passive	lienee miinoitettu	ei liene miinoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		miinoittaa		present	miinoittava	miinoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st miinoittaakseni miinoittaaksemme 2nd miinoittaaksesi miinoittaaksenne 3rd miinoittaakseen miinoittaaksensa		past	miinoittanut	miinoitettu
2nd	inessive2	miinoittaessa	miinoitettaessa	agent3	miinoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st miinoittaessani miinoittaessamme 2nd miinoittaessasi miinoittaessanne 3rd miinoittaessaan miinoittaessansa		negative	miinoittamaton
	instructive	miinoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form miinoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	miinoittamassa	—
	elative	miinoittamasta	—
	illative	miinoittamaan	—
	adessive	miinoittamalla	—
	abessive	miinoittamatta	—
	instructive	miinoittaman	miinoitettaman
4th4	verbal noun	miinoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st miinoittamaisillani miinoittamaisillamme 2nd miinoittamaisillasi miinoittamaisillanne 3rd miinoittamaisillaan miinoittamaisillansa

Derived terms

• miinoite
• miinoittaminen
• miinoitus

 

Related terms

• miina

Further reading

• “miinoittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• imitaation