meikäläin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From mei- (we) +‎ -kä +‎ -lain (-läin). Akin to Finnish meikäläinen.

Pronunciation

[edit]

Pronoun

[edit]

meikäläin

  1. one of us

Declension

[edit]
Declension of meikäläin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative meikäläin meikäläiset
genitive meikäläisen meikäläisiin
partitive meikäläistä, meikäläist meikäläisiä
illative meikäläisee meikäläisii
inessive meikäläisees meikäläisiis
elative meikäläisest meikäläisist
allative meikäläiselle meikäläisille
adessive meikäläiseel meikäläisiil
ablative meikäläiselt meikäläisilt
translative meikäläiseks meikäläisiks
essive meikäläisennä, meikäläiseen meikäläisinnä, meikäläisiin
exessive1) meikäläisent meikäläisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 101
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 304