kuola
Jump to navigation
Jump to search
See also: Kuola
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *koola. Cognate with Estonian kool and Ingrian koolo.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]kuola
Declension
[edit]Inflection of kuola (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuola | kuolat | |
genitive | kuolan | kuolien | |
partitive | kuolaa | kuolia | |
illative | kuolaan | kuoliin | |
singular | plural | ||
nominative | kuola | kuolat | |
accusative | nom. | kuola | kuolat |
gen. | kuolan | ||
genitive | kuolan | kuolien kuolain rare | |
partitive | kuolaa | kuolia | |
inessive | kuolassa | kuolissa | |
elative | kuolasta | kuolista | |
illative | kuolaan | kuoliin | |
adessive | kuolalla | kuolilla | |
ablative | kuolalta | kuolilta | |
allative | kuolalle | kuolille | |
essive | kuolana | kuolina | |
translative | kuolaksi | kuoliksi | |
abessive | kuolatta | kuolitta | |
instructive | — | kuolin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]Further reading
[edit]- “kuola”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02