kanain

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From kana (chicken) +‎ -in.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kanain

  1. diminutive of kana
    • 1915, Oskar Groundstroem, anonymous quotee, “528. Soikkola, Säätinä, 228a”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
      Oi sisoin, oi kanain, // Käit sie ennen metsoises[sa]?
      Oh little sister, oh little hen, // Did you go to the little forest earlier?

Declension

[edit]
Declension of kanain (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative kanain kanaiset
genitive kanaisen kanaisiin
partitive kanaista, kanaist kanaisia
illative kanaisee kanaisii
inessive kanaisees kanaisiis
elative kanaisest kanaisist
allative kanaiselle kanaisille
adessive kanaiseel kanaisiil
ablative kanaiselt kanaisilt
translative kanaiseks kanaisiks
essive kanaisenna, kanaiseen kanaisinna, kanaisiin
exessive1) kanaisent kanaisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.