jankko

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Unknown

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑŋkːo/, [ˈjɑ̝ŋkːo̞]
  • Rhymes: -ɑŋkːo
  • Syllabification(key): jank‧ko

Noun

[edit]

jankko

  1. hardpan (hard layer of soil under a soft surface layer)

Declension

[edit]
Inflection of jankko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative jankko jankot
genitive jankon jankkojen
partitive jankkoa jankkoja
illative jankkoon jankkoihin
singular plural
nominative jankko jankot
accusative nom. jankko jankot
gen. jankon
genitive jankon jankkojen
partitive jankkoa jankkoja
inessive jankossa jankoissa
elative jankosta jankoista
illative jankkoon jankkoihin
adessive jankolla jankoilla
ablative jankolta jankoilta
allative jankolle jankoille
essive jankkona jankkoina
translative jankoksi jankoiksi
abessive jankotta jankoitta
instructive jankoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jankko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jankkoni jankkoni
accusative nom. jankkoni jankkoni
gen. jankkoni
genitive jankkoni jankkojeni
partitive jankkoani jankkojani
inessive jankossani jankoissani
elative jankostani jankoistani
illative jankkooni jankkoihini
adessive jankollani jankoillani
ablative jankoltani jankoiltani
allative jankolleni jankoilleni
essive jankkonani jankkoinani
translative jankokseni jankoikseni
abessive jankottani jankoittani
instructive
comitative jankkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jankkosi jankkosi
accusative nom. jankkosi jankkosi
gen. jankkosi
genitive jankkosi jankkojesi
partitive jankkoasi jankkojasi
inessive jankossasi jankoissasi
elative jankostasi jankoistasi
illative jankkoosi jankkoihisi
adessive jankollasi jankoillasi
ablative jankoltasi jankoiltasi
allative jankollesi jankoillesi
essive jankkonasi jankkoinasi
translative jankoksesi jankoiksesi
abessive jankottasi jankoittasi
instructive
comitative jankkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jankkomme jankkomme
accusative nom. jankkomme jankkomme
gen. jankkomme
genitive jankkomme jankkojemme
partitive jankkoamme jankkojamme
inessive jankossamme jankoissamme
elative jankostamme jankoistamme
illative jankkoomme jankkoihimme
adessive jankollamme jankoillamme
ablative jankoltamme jankoiltamme
allative jankollemme jankoillemme
essive jankkonamme jankkoinamme
translative jankoksemme jankoiksemme
abessive jankottamme jankoittamme
instructive
comitative jankkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jankkonne jankkonne
accusative nom. jankkonne jankkonne
gen. jankkonne
genitive jankkonne jankkojenne
partitive jankkoanne jankkojanne
inessive jankossanne jankoissanne
elative jankostanne jankoistanne
illative jankkoonne jankkoihinne
adessive jankollanne jankoillanne
ablative jankoltanne jankoiltanne
allative jankollenne jankoillenne
essive jankkonanne jankkoinanne
translative jankoksenne jankoiksenne
abessive jankottanne jankoittanne
instructive
comitative jankkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jankkonsa jankkonsa
accusative nom. jankkonsa jankkonsa
gen. jankkonsa
genitive jankkonsa jankkojensa
partitive jankkoaan
jankkoansa
jankkojaan
jankkojansa
inessive jankossaan
jankossansa
jankoissaan
jankoissansa
elative jankostaan
jankostansa
jankoistaan
jankoistansa
illative jankkoonsa jankkoihinsa
adessive jankollaan
jankollansa
jankoillaan
jankoillansa
ablative jankoltaan
jankoltansa
jankoiltaan
jankoiltansa
allative jankolleen
jankollensa
jankoilleen
jankoillensa
essive jankkonaan
jankkonansa
jankkoinaan
jankkoinansa
translative jankokseen
jankoksensa
jankoikseen
jankoiksensa
abessive jankottaan
jankottansa
jankoittaan
jankoittansa
instructive
comitative jankkoineen
jankkoinensa

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]