hiplata

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Probably a clipping of hipelöidä +‎ -ata.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhiplɑtɑˣ/, [ˈhiplɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -iplɑtɑ
  • Syllabification(key): hip‧la‧ta

Verb

[edit]

hiplata (colloquial)

  1. to touch, finger, grope

Conjugation

[edit]
Inflection of hiplata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hiplaan en hiplaa 1st sing. olen hiplannut en ole hiplannut
2nd sing. hiplaat et hiplaa 2nd sing. olet hiplannut et ole hiplannut
3rd sing. hiplaa ei hiplaa 3rd sing. on hiplannut ei ole hiplannut
1st plur. hiplaamme emme hiplaa 1st plur. olemme hiplanneet emme ole hiplanneet
2nd plur. hiplaatte ette hiplaa 2nd plur. olette hiplanneet ette ole hiplanneet
3rd plur. hiplaavat eivät hiplaa 3rd plur. ovat hiplanneet eivät ole hiplanneet
passive hiplataan ei hiplata passive on hiplattu ei ole hiplattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hiplasin en hiplannut 1st sing. olin hiplannut en ollut hiplannut
2nd sing. hiplasit et hiplannut 2nd sing. olit hiplannut et ollut hiplannut
3rd sing. hiplasi ei hiplannut 3rd sing. oli hiplannut ei ollut hiplannut
1st plur. hiplasimme emme hiplanneet 1st plur. olimme hiplanneet emme olleet hiplanneet
2nd plur. hiplasitte ette hiplanneet 2nd plur. olitte hiplanneet ette olleet hiplanneet
3rd plur. hiplasivat eivät hiplanneet 3rd plur. olivat hiplanneet eivät olleet hiplanneet
passive hiplattiin ei hiplattu passive oli hiplattu ei ollut hiplattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hiplaisin en hiplaisi 1st sing. olisin hiplannut en olisi hiplannut
2nd sing. hiplaisit et hiplaisi 2nd sing. olisit hiplannut et olisi hiplannut
3rd sing. hiplaisi ei hiplaisi 3rd sing. olisi hiplannut ei olisi hiplannut
1st plur. hiplaisimme emme hiplaisi 1st plur. olisimme hiplanneet emme olisi hiplanneet
2nd plur. hiplaisitte ette hiplaisi 2nd plur. olisitte hiplanneet ette olisi hiplanneet
3rd plur. hiplaisivat eivät hiplaisi 3rd plur. olisivat hiplanneet eivät olisi hiplanneet
passive hiplattaisiin ei hiplattaisi passive olisi hiplattu ei olisi hiplattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hiplaa älä hiplaa 2nd sing.
3rd sing. hiplatkoon älköön hiplatko 3rd sing. olkoon hiplannut älköön olko hiplannut
1st plur. hiplatkaamme älkäämme hiplatko 1st plur.
2nd plur. hiplatkaa älkää hiplatko 2nd plur.
3rd plur. hiplatkoot älkööt hiplatko 3rd plur. olkoot hiplanneet älkööt olko hiplanneet
passive hiplattakoon älköön hiplattako passive olkoon hiplattu älköön olko hiplattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hiplannen en hiplanne 1st sing. lienen hiplannut en liene hiplannut
2nd sing. hiplannet et hiplanne 2nd sing. lienet hiplannut et liene hiplannut
3rd sing. hiplannee ei hiplanne 3rd sing. lienee hiplannut ei liene hiplannut
1st plur. hiplannemme emme hiplanne 1st plur. lienemme hiplanneet emme liene hiplanneet
2nd plur. hiplannette ette hiplanne 2nd plur. lienette hiplanneet ette liene hiplanneet
3rd plur. hiplannevat eivät hiplanne 3rd plur. lienevät hiplanneet eivät liene hiplanneet
passive hiplattaneen ei hiplattane passive lienee hiplattu ei liene hiplattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hiplata present hiplaava hiplattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hiplatakseni hiplataksemme
2nd hiplataksesi hiplataksenne
3rd hiplatakseen
hiplataksensa
past hiplannut hiplattu
2nd inessive2 hiplatessa hiplattaessa agent4 hiplaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hiplatessani hiplatessamme
2nd hiplatessasi hiplatessanne
3rd hiplatessaan
hiplatessansa
negative hiplaamaton
instructive hiplaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive hiplaamassa
elative hiplaamasta
illative hiplaamaan
adessive hiplaamalla
abessive hiplaamatta
instructive hiplaaman hiplattaman
4th3 verbal noun hiplaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hiplaamaisillani hiplaamaisillamme
2nd hiplaamaisillasi hiplaamaisillanne
3rd hiplaamaisillaan
hiplaamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]