flirtata

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

flirtti +‎ -ata

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈflirtɑtɑˣ/, [ˈflirt̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -irtɑtɑ
  • Syllabification(key): flir‧ta‧ta

Verb

[edit]

flirtata

  1. (intransitive) To flirt.

Conjugation

[edit]
Inflection of flirtata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. flirtaan en flirtaa 1st sing. olen flirtannut en ole flirtannut
2nd sing. flirtaat et flirtaa 2nd sing. olet flirtannut et ole flirtannut
3rd sing. flirtaa ei flirtaa 3rd sing. on flirtannut ei ole flirtannut
1st plur. flirtaamme emme flirtaa 1st plur. olemme flirtanneet emme ole flirtanneet
2nd plur. flirtaatte ette flirtaa 2nd plur. olette flirtanneet ette ole flirtanneet
3rd plur. flirtaavat eivät flirtaa 3rd plur. ovat flirtanneet eivät ole flirtanneet
passive flirtataan ei flirtata passive on flirtattu ei ole flirtattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. flirtasin en flirtannut 1st sing. olin flirtannut en ollut flirtannut
2nd sing. flirtasit et flirtannut 2nd sing. olit flirtannut et ollut flirtannut
3rd sing. flirtasi ei flirtannut 3rd sing. oli flirtannut ei ollut flirtannut
1st plur. flirtasimme emme flirtanneet 1st plur. olimme flirtanneet emme olleet flirtanneet
2nd plur. flirtasitte ette flirtanneet 2nd plur. olitte flirtanneet ette olleet flirtanneet
3rd plur. flirtasivat eivät flirtanneet 3rd plur. olivat flirtanneet eivät olleet flirtanneet
passive flirtattiin ei flirtattu passive oli flirtattu ei ollut flirtattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. flirtaisin en flirtaisi 1st sing. olisin flirtannut en olisi flirtannut
2nd sing. flirtaisit et flirtaisi 2nd sing. olisit flirtannut et olisi flirtannut
3rd sing. flirtaisi ei flirtaisi 3rd sing. olisi flirtannut ei olisi flirtannut
1st plur. flirtaisimme emme flirtaisi 1st plur. olisimme flirtanneet emme olisi flirtanneet
2nd plur. flirtaisitte ette flirtaisi 2nd plur. olisitte flirtanneet ette olisi flirtanneet
3rd plur. flirtaisivat eivät flirtaisi 3rd plur. olisivat flirtanneet eivät olisi flirtanneet
passive flirtattaisiin ei flirtattaisi passive olisi flirtattu ei olisi flirtattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. flirtaa älä flirtaa 2nd sing.
3rd sing. flirtatkoon älköön flirtatko 3rd sing. olkoon flirtannut älköön olko flirtannut
1st plur. flirtatkaamme älkäämme flirtatko 1st plur.
2nd plur. flirtatkaa älkää flirtatko 2nd plur.
3rd plur. flirtatkoot älkööt flirtatko 3rd plur. olkoot flirtanneet älkööt olko flirtanneet
passive flirtattakoon älköön flirtattako passive olkoon flirtattu älköön olko flirtattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. flirtannen en flirtanne 1st sing. lienen flirtannut en liene flirtannut
2nd sing. flirtannet et flirtanne 2nd sing. lienet flirtannut et liene flirtannut
3rd sing. flirtannee ei flirtanne 3rd sing. lienee flirtannut ei liene flirtannut
1st plur. flirtannemme emme flirtanne 1st plur. lienemme flirtanneet emme liene flirtanneet
2nd plur. flirtannette ette flirtanne 2nd plur. lienette flirtanneet ette liene flirtanneet
3rd plur. flirtannevat eivät flirtanne 3rd plur. lienevät flirtanneet eivät liene flirtanneet
passive flirtattaneen ei flirtattane passive lienee flirtattu ei liene flirtattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st flirtata present flirtaava flirtattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st flirtatakseni flirtataksemme
2nd flirtataksesi flirtataksenne
3rd flirtatakseen
flirtataksensa
past flirtannut flirtattu
2nd inessive2 flirtatessa flirtattaessa agent4 flirtaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st flirtatessani flirtatessamme
2nd flirtatessasi flirtatessanne
3rd flirtatessaan
flirtatessansa
negative flirtaamaton
instructive flirtaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive flirtaamassa
elative flirtaamasta
illative flirtaamaan
adessive flirtaamalla
abessive flirtaamatta
instructive flirtaaman flirtattaman
4th3 verbal noun flirtaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st flirtaamaisillani flirtaamaisillamme
2nd flirtaamaisillasi flirtaamaisillanne
3rd flirtaamaisillaan
flirtaamaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Italian

[edit]

Participle

[edit]

flirtata f sg

  1. feminine singular of flirtato

Anagrams

[edit]