aikkaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Onomatopoeic.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

aikkaa

  1. (transitive) to exclaim (to say the interjection ai)

Conjugation

[edit]
Conjugation of aikkaa (type 4/antaa, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aikan en aika 1st singular oon aikkant, oon aikkanut en oo aikkant, en oo aikkanut
2nd singular aikat et aika 2nd singular oot aikkant, oot aikkanut et oo aikkant, et oo aikkanut
3rd singular aikkaa ei aika 3rd singular ono aikkant, ono aikkanut ei oo aikkant, ei oo aikkanut
1st plural aikamma emmä aika 1st plural oomma aikkaneet emmä oo aikkaneet
2nd plural aikatta että aika 2nd plural ootta aikkaneet että oo aikkaneet
3rd plural aikkaat1), aikkavat2), aiketaa evät aika, ei aiketa 3rd plural ovat aikkaneet evät oo aikkaneet, ei oo aikettu
impersonal aiketaa ei aiketa impersonal ono aikettu ei oo aikettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular aikoin en aikkant, en aikkanut 1st singular olin aikkant, olin aikkanut en olt aikkant, en olt aikkanut
2nd singular aikoit et aikkant, et aikkanut 2nd singular olit aikkant, olit aikkanut et olt aikkant, et olt aikkanut
3rd singular aikkoi ei aikkant, ei aikkanut 3rd singular oli aikkant, oli aikkanut ei olt aikkant, ei olt aikkanut
1st plural aikoimma emmä aikkaneet 1st plural olimma aikkaneet emmä olleet aikkaneet
2nd plural aikoitta että aikkaneet 2nd plural olitta aikkaneet että olleet aikkaneet
3rd plural aikkoit1), aikkoivat2), aikettii evät aikkaneet, ei aikettu 3rd plural olivat aikkaneet evät olleet aikkaneet, ei olt aikettu
impersonal aikettii ei aikettu impersonal oli aikettu ei olt aikettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aikkaisin en aikkais 1st singular olisin aikkant, olisin aikkanut en olis aikkant, en olis aikkanut
2nd singular aikkaisit, aikkaist1) et aikkais 2nd singular olisit aikkant, olisit aikkanut et olis aikkant, et olis aikkanut
3rd singular aikkais ei aikkais 3rd singular olis aikkant, olis aikkanut ei olis aikkant, ei olis aikkanut
1st plural aikkaisimma emmä aikkais 1st plural olisimma aikkaneet emmä olis aikkaneet
2nd plural aikkaisitta että aikkais 2nd plural olisitta aikkaneet että olis aikkaneet
3rd plural aikkaisiit1), aikkaisivat2), aikettais evät aikkais, ei aikettais 3rd plural olisivat aikkaneet evät olis aikkaneet, ei olis aikettu
impersonal aikettais ei aikettais impersonal olis aikettu ei olis aikettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular aika elä aika 2nd singular oo aikkant, oo aikkanut elä oo aikkant, elä oo aikkanut
3rd singular aikkakoo elköö aikkako 3rd singular olkoo aikkant, olkoo aikkanut elköö olko aikkant, elköö olko aikkanut
1st plural 1st plural
2nd plural aikkakaa elkää aikkako 2nd plural olkaa aikkaneet elkää olko aikkaneet
3rd plural aikkakoot elkööt aikkako, elköö aikettako 3rd plural olkoot aikkaneet elkööt olko aikkaneet, elköö olko aikettu
impersonal aikettakkoo elköö aikettako impersonal olkoo aikettu elköö olko aikettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular aikkanen en aikkane
2nd singular aikkanet et aikkane
3rd singular aikkanoo ei aikkane
1st plural aikkanemma emmä aikkane
2nd plural aikkanetta että aikkane
3rd plural aikkanoot evät aikkane, ei aikettane
impersonal aikettannoo ei aikettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st aikkaa present aikkava aikettava
2nd inessive aikkajees past aikkant, aikkanut aikettu
instructive aikkaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (aikkakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative aikkamaa
inessive aikkamaas
elative aikkamast
abessive aikkamata
4th nominative aikkamiin
partitive aikkamista, aikkamist

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 6