puhuttelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puhutella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpuhutːelu/, [ˈpuɦut̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): pu‧hut‧te‧lu

Noun

[edit]

puhuttelu

  1. reprimand, rebuke, allocution, accostment, "talking-to"
    kutsua suurlähettiläs puhutteluunto summon the ambassador
  2. briefing, update
  3. interview (such as for refugee status)
  4. (way to) address, opening remark
  5. form of address, addressing

Declension

[edit]
Inflection of puhuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative puhuttelu puhuttelut
genitive puhuttelun puhuttelujen
puhutteluiden
puhutteluitten
partitive puhuttelua puhutteluja
puhutteluita
illative puhutteluun puhutteluihin
singular plural
nominative puhuttelu puhuttelut
accusative nom. puhuttelu puhuttelut
gen. puhuttelun
genitive puhuttelun puhuttelujen
puhutteluiden
puhutteluitten
partitive puhuttelua puhutteluja
puhutteluita
inessive puhuttelussa puhutteluissa
elative puhuttelusta puhutteluista
illative puhutteluun puhutteluihin
adessive puhuttelulla puhutteluilla
ablative puhuttelulta puhutteluilta
allative puhuttelulle puhutteluille
essive puhutteluna puhutteluina
translative puhutteluksi puhutteluiksi
abessive puhuttelutta puhutteluitta
instructive puhutteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puhuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]