perustelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

perustella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈperustelu/, [ˈpe̞rus̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): pe‧rus‧te‧lu

Noun

[edit]

perustelu

  1. rationale, argument, justification (process of reasoning)

Declension

[edit]
Inflection of perustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative perustelu perustelut
genitive perustelun perustelujen
perusteluiden
perusteluitten
partitive perustelua perusteluja
perusteluita
illative perusteluun perusteluihin
singular plural
nominative perustelu perustelut
accusative nom. perustelu perustelut
gen. perustelun
genitive perustelun perustelujen
perusteluiden
perusteluitten
partitive perustelua perusteluja
perusteluita
inessive perustelussa perusteluissa
elative perustelusta perusteluista
illative perusteluun perusteluihin
adessive perustelulla perusteluilla
ablative perustelulta perusteluilta
allative perustelulle perusteluille
essive perusteluna perusteluina
translative perusteluksi perusteluiksi
abessive perustelutta perusteluitta
instructive perusteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of perustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]