huomattu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhuo̯mɑtːu(ˣ)/, [ˈhuo̞̯mɑ̝t̪ːu(ʔ)]
  • Rhymes: -uomɑtːu
  • Hyphenation(key): huo‧mat‧tu

Verb

[edit]

huomattu

  1. past passive indicative connegative of huomata

Participle

[edit]

huomattu

  1. past passive participle of huomata

Declension

[edit]
Inflection of huomattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative huomattu huomatut
genitive huomatun huomattujen
partitive huomattua huomattuja
illative huomattuun huomattuihin
singular plural
nominative huomattu huomatut
accusative nom. huomattu huomatut
gen. huomatun
genitive huomatun huomattujen
partitive huomattua huomattuja
inessive huomatussa huomatuissa
elative huomatusta huomatuista
illative huomattuun huomattuihin
adessive huomatulla huomatuilla
ablative huomatulta huomatuilta
allative huomatulle huomatuille
essive huomattuna huomattuina
translative huomatuksi huomatuiksi
abessive huomatutta huomatuitta
instructive huomatuin
comitative huomattuine
Possessive forms of huomattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huomattuni huomattuni
accusative nom. huomattuni huomattuni
gen. huomattuni
genitive huomattuni huomattujeni
partitive huomattuani huomattujani
inessive huomatussani huomatuissani
elative huomatustani huomatuistani
illative huomattuuni huomattuihini
adessive huomatullani huomatuillani
ablative huomatultani huomatuiltani
allative huomatulleni huomatuilleni
essive huomattunani huomattuinani
translative huomatukseni huomatuikseni
abessive huomatuttani huomatuittani
instructive
comitative huomattuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huomattusi huomattusi
accusative nom. huomattusi huomattusi
gen. huomattusi
genitive huomattusi huomattujesi
partitive huomattuasi huomattujasi
inessive huomatussasi huomatuissasi
elative huomatustasi huomatuistasi
illative huomattuusi huomattuihisi
adessive huomatullasi huomatuillasi
ablative huomatultasi huomatuiltasi
allative huomatullesi huomatuillesi
essive huomattunasi huomattuinasi
translative huomatuksesi huomatuiksesi
abessive huomatuttasi huomatuittasi
instructive
comitative huomattuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huomattumme huomattumme
accusative nom. huomattumme huomattumme
gen. huomattumme
genitive huomattumme huomattujemme
partitive huomattuamme huomattujamme
inessive huomatussamme huomatuissamme
elative huomatustamme huomatuistamme
illative huomattuumme huomattuihimme
adessive huomatullamme huomatuillamme
ablative huomatultamme huomatuiltamme
allative huomatullemme huomatuillemme
essive huomattunamme huomattuinamme
translative huomatuksemme huomatuiksemme
abessive huomatuttamme huomatuittamme
instructive
comitative huomattuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huomattunne huomattunne
accusative nom. huomattunne huomattunne
gen. huomattunne
genitive huomattunne huomattujenne
partitive huomattuanne huomattujanne
inessive huomatussanne huomatuissanne
elative huomatustanne huomatuistanne
illative huomattuunne huomattuihinne
adessive huomatullanne huomatuillanne
ablative huomatultanne huomatuiltanne
allative huomatullenne huomatuillenne
essive huomattunanne huomattuinanne
translative huomatuksenne huomatuiksenne
abessive huomatuttanne huomatuittanne
instructive
comitative huomattuinenne