harppia

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrpːiɑˣ/, [ˈhɑ̝rpːiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrpːiɑ
• Hyphenation^(key): harp‧pia

Verb

harppia

1. (intransitive) Alternative form of harppoa

Conjugation

Inflection of harppia (Kotus type 61*B/sallia, pp-p gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harpin	en harpi	1st sing.	olen harppinut	en ole harppinut
2nd sing.		harpit	et harpi	2nd sing.	olet harppinut	et ole harppinut
3rd sing.		harppii	ei harpi	3rd sing.	on harppinut	ei ole harppinut
1st plur.		harpimme	emme harpi	1st plur.	olemme harppineet	emme ole harppineet
2nd plur.		harpitte	ette harpi	2nd plur.	olette harppineet	ette ole harppineet
3rd plur.		harppivat	eivät harpi	3rd plur.	ovat harppineet	eivät ole harppineet
passive		harpitaan	ei harpita	passive	on harpittu	ei ole harpittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harpin	en harppinut	1st sing.	olin harppinut	en ollut harppinut
2nd sing.		harpit	et harppinut	2nd sing.	olit harppinut	et ollut harppinut
3rd sing.		harppi	ei harppinut	3rd sing.	oli harppinut	ei ollut harppinut
1st plur.		harpimme	emme harppineet	1st plur.	olimme harppineet	emme olleet harppineet
2nd plur.		harpitte	ette harppineet	2nd plur.	olitte harppineet	ette olleet harppineet
3rd plur.		harppivat	eivät harppineet	3rd plur.	olivat harppineet	eivät olleet harppineet
passive		harpittiin	ei harpittu	passive	oli harpittu	ei ollut harpittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harppisin	en harppisi	1st sing.	olisin harppinut	en olisi harppinut
2nd sing.		harppisit	et harppisi	2nd sing.	olisit harppinut	et olisi harppinut
3rd sing.		harppisi	ei harppisi	3rd sing.	olisi harppinut	ei olisi harppinut
1st plur.		harppisimme	emme harppisi	1st plur.	olisimme harppineet	emme olisi harppineet
2nd plur.		harppisitte	ette harppisi	2nd plur.	olisitte harppineet	ette olisi harppineet
3rd plur.		harppisivat	eivät harppisi	3rd plur.	olisivat harppineet	eivät olisi harppineet
passive		harpittaisiin	ei harpittaisi	passive	olisi harpittu	ei olisi harpittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harpi	älä harpi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harppikoon	älköön harppiko	3rd sing.	olkoon harppinut	älköön olko harppinut
1st plur.		harppikaamme	älkäämme harppiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		harppikaa	älkää harppiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harppikoot	älkööt harppiko	3rd plur.	olkoot harppineet	älkööt olko harppineet
passive		harpittakoon	älköön harpittako	passive	olkoon harpittu	älköön olko harpittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harppinen	en harppine	1st sing.	lienen harppinut	en liene harppinut
2nd sing.		harppinet	et harppine	2nd sing.	lienet harppinut	et liene harppinut
3rd sing.		harppinee	ei harppine	3rd sing.	lienee harppinut	ei liene harppinut
1st plur.		harppinemme	emme harppine	1st plur.	lienemme harppineet	emme liene harppineet
2nd plur.		harppinette	ette harppine	2nd plur.	lienette harppineet	ette liene harppineet
3rd plur.		harppinevat	eivät harppine	3rd plur.	lienevät harppineet	eivät liene harppineet
passive		harpittaneen	ei harpittane	passive	lienee harpittu	ei liene harpittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harppia		present	harppiva	harpittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harppiakseni harppiaksemme 2nd harppiaksesi harppiaksenne 3rd harppiakseen harppiaksensa		past	harppinut	harpittu
2nd	inessive2	harppiessa	harpittaessa	agent4	harppima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harppiessani harppiessamme 2nd harppiessasi harppiessanne 3rd harppiessaan harppiessansa		negative	harppimaton
	instructive	harppien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	harppimassa	—
	elative	harppimasta	—
	illative	harppimaan	—
	adessive	harppimalla	—
	abessive	harppimatta	—
	instructive	harppiman	harpittaman
4th3	verbal noun	harppiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harppimaisillani harppimaisillamme 2nd harppimaisillasi harppimaisillanne 3rd harppimaisillaan harppimaisillansa

Further reading

• “harppia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrpːiɑ/, [ˈhɑ̝rpːiɑ̝]
• Rhymes: -ɑrpːiɑ
• Hyphenation^(key): harp‧pia

Noun

harppia

1. partitive singular of harppi

Anagrams

• Arhippa