harmoniikka

Finnish

Etymology

harmonia +‎ -iikka

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrmoniːkːɑ/, [ˈhɑ̝rmo̞ˌniːkːɑ̝]
• Rhymes: -iːkːɑ
• Hyphenation^(key): har‧mo‧niik‧ka

Noun

harmoniikka

1. harmonics (science of musical sounds)

Declension

Inflection of harmoniikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
nominative		harmoniikka	harmoniikat
genitive		harmoniikan	harmoniikoiden harmoniikoitten harmoniikkojen
partitive		harmoniikkaa	harmoniikoita harmoniikkoja
illative		harmoniikkaan	harmoniikoihin harmoniikkoihin
		singular	plural
nominative		harmoniikka	harmoniikat
accusative	nom.	harmoniikka	harmoniikat
	gen.	harmoniikan
genitive		harmoniikan	harmoniikoiden harmoniikoitten harmoniikkojen harmoniikkain rare
partitive		harmoniikkaa	harmoniikoita harmoniikkoja
inessive		harmoniikassa	harmoniikoissa
elative		harmoniikasta	harmoniikoista
illative		harmoniikkaan	harmoniikoihin harmoniikkoihin
adessive		harmoniikalla	harmoniikoilla
ablative		harmoniikalta	harmoniikoilta
allative		harmoniikalle	harmoniikoille
essive		harmoniikkana	harmoniikkoina
translative		harmoniikaksi	harmoniikoiksi
abessive		harmoniikatta	harmoniikoitta
instructive		—	harmoniikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of harmoniikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative harmoniikkani harmoniikkani accusative nom. harmoniikkani harmoniikkani gen. harmoniikkani genitive harmoniikkani harmoniikoideni harmoniikoitteni harmoniikkojeni harmoniikkaini rare partitive harmoniikkaani harmoniikoitani harmoniikkojani inessive harmoniikassani harmoniikoissani elative harmoniikastani harmoniikoistani illative harmoniikkaani harmoniikoihini harmoniikkoihini adessive harmoniikallani harmoniikoillani ablative harmoniikaltani harmoniikoiltani allative harmoniikalleni harmoniikoilleni essive harmoniikkanani harmoniikkoinani translative harmoniikakseni harmoniikoikseni abessive harmoniikattani harmoniikoittani instructive — — comitative — harmoniikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative harmoniikkasi harmoniikkasi accusative nom. harmoniikkasi harmoniikkasi gen. harmoniikkasi genitive harmoniikkasi harmoniikoidesi harmoniikoittesi harmoniikkojesi harmoniikkaisi rare partitive harmoniikkaasi harmoniikoitasi harmoniikkojasi inessive harmoniikassasi harmoniikoissasi elative harmoniikastasi harmoniikoistasi illative harmoniikkaasi harmoniikoihisi harmoniikkoihisi adessive harmoniikallasi harmoniikoillasi ablative harmoniikaltasi harmoniikoiltasi allative harmoniikallesi harmoniikoillesi essive harmoniikkanasi harmoniikkoinasi translative harmoniikaksesi harmoniikoiksesi abessive harmoniikattasi harmoniikoittasi instructive — — comitative — harmoniikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative harmoniikkamme harmoniikkamme accusative nom. harmoniikkamme harmoniikkamme gen. harmoniikkamme genitive harmoniikkamme harmoniikoidemme harmoniikoittemme harmoniikkojemme harmoniikkaimme rare partitive harmoniikkaamme harmoniikoitamme harmoniikkojamme inessive harmoniikassamme harmoniikoissamme elative harmoniikastamme harmoniikoistamme illative harmoniikkaamme harmoniikoihimme harmoniikkoihimme adessive harmoniikallamme harmoniikoillamme ablative harmoniikaltamme harmoniikoiltamme allative harmoniikallemme harmoniikoillemme essive harmoniikkanamme harmoniikkoinamme translative harmoniikaksemme harmoniikoiksemme abessive harmoniikattamme harmoniikoittamme instructive — — comitative — harmoniikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative harmoniikkanne harmoniikkanne accusative nom. harmoniikkanne harmoniikkanne gen. harmoniikkanne genitive harmoniikkanne harmoniikoidenne harmoniikoittenne harmoniikkojenne harmoniikkainne rare partitive harmoniikkaanne harmoniikoitanne harmoniikkojanne inessive harmoniikassanne harmoniikoissanne elative harmoniikastanne harmoniikoistanne illative harmoniikkaanne harmoniikoihinne harmoniikkoihinne adessive harmoniikallanne harmoniikoillanne ablative harmoniikaltanne harmoniikoiltanne allative harmoniikallenne harmoniikoillenne essive harmoniikkananne harmoniikkoinanne translative harmoniikaksenne harmoniikoiksenne abessive harmoniikattanne harmoniikoittanne instructive — — comitative — harmoniikkoinenne third-person possessor singular plural nominative harmoniikkansa harmoniikkansa accusative nom. harmoniikkansa harmoniikkansa gen. harmoniikkansa genitive harmoniikkansa harmoniikoidensa harmoniikoittensa harmoniikkojensa harmoniikkainsa rare partitive harmoniikkaansa harmoniikoitaan harmoniikkojaan harmoniikoitansa harmoniikkojansa inessive harmoniikassaan harmoniikassansa harmoniikoissaan harmoniikoissansa elative harmoniikastaan harmoniikastansa harmoniikoistaan harmoniikoistansa illative harmoniikkaansa harmoniikoihinsa harmoniikkoihinsa adessive harmoniikallaan harmoniikallansa harmoniikoillaan harmoniikoillansa ablative harmoniikaltaan harmoniikaltansa harmoniikoiltaan harmoniikoiltansa allative harmoniikalleen harmoniikallensa harmoniikoilleen harmoniikoillensa essive harmoniikkanaan harmoniikkanansa harmoniikkoinaan harmoniikkoinansa translative harmoniikakseen harmoniikaksensa harmoniikoikseen harmoniikoiksensa abessive harmoniikattaan harmoniikattansa harmoniikoittaan harmoniikoittansa instructive — — comitative — harmoniikkoineen harmoniikkoinensa