hankkiutuminen
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]hankkiutua + -minen
Pronunciation
[edit]- IPA(key): /ˈhɑŋkːiu̯tuminen/, [ˈhɑ̝ŋkːiu̯ˌt̪umine̞n]
- Rhymes: -uminen
- Hyphenation(key): hank‧kiu‧tu‧mi‧nen
Noun
[edit]hankkiutuminen
- verbal noun of hankkiutua
- (colloquial) causing oneself to get into a certain state, such as getting rid of something or getting pregnant
Usage notes
[edit]See the verb hankkiutua for more examples of usage.
Declension
[edit]Inflection of hankkiutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | hankkiutuminen | hankkiutumiset | |
genitive | hankkiutumisen | hankkiutumisten hankkiutumisien | |
partitive | hankkiutumista | hankkiutumisia | |
illative | hankkiutumiseen | hankkiutumisiin | |
singular | plural | ||
nominative | hankkiutuminen | hankkiutumiset | |
accusative | nom. | hankkiutuminen | hankkiutumiset |
gen. | hankkiutumisen | ||
genitive | hankkiutumisen | hankkiutumisten hankkiutumisien | |
partitive | hankkiutumista | hankkiutumisia | |
inessive | hankkiutumisessa | hankkiutumisissa | |
elative | hankkiutumisesta | hankkiutumisista | |
illative | hankkiutumiseen | hankkiutumisiin | |
adessive | hankkiutumisella | hankkiutumisilla | |
ablative | hankkiutumiselta | hankkiutumisilta | |
allative | hankkiutumiselle | hankkiutumisille | |
essive | hankkiutumisena | hankkiutumisina | |
translative | hankkiutumiseksi | hankkiutumisiksi | |
abessive | hankkiutumisetta | hankkiutumisitta | |
instructive | — | hankkiutumisin | |
comitative | See the possessive forms below. |