hörppiä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hörpätä +‎ -iä (continuative aspect)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhørpːiæˣ/, [ˈhø̞rpːiæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ørpːiæ
  • Hyphenation(key): hörp‧piä

Verb

[edit]

hörppiä

  1. (transitive, usually atelic) To slurp, drink noisily.

Conjugation

[edit]
Inflection of hörppiä (Kotus type 61*B/sallia, pp-p gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörpin en hörpi 1st sing. olen hörppinyt en ole hörppinyt
2nd sing. hörpit et hörpi 2nd sing. olet hörppinyt et ole hörppinyt
3rd sing. hörppii ei hörpi 3rd sing. on hörppinyt ei ole hörppinyt
1st plur. hörpimme emme hörpi 1st plur. olemme hörppineet emme ole hörppineet
2nd plur. hörpitte ette hörpi 2nd plur. olette hörppineet ette ole hörppineet
3rd plur. hörppivät eivät hörpi 3rd plur. ovat hörppineet eivät ole hörppineet
passive hörpitään ei hörpitä passive on hörpitty ei ole hörpitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörpin en hörppinyt 1st sing. olin hörppinyt en ollut hörppinyt
2nd sing. hörpit et hörppinyt 2nd sing. olit hörppinyt et ollut hörppinyt
3rd sing. hörppi ei hörppinyt 3rd sing. oli hörppinyt ei ollut hörppinyt
1st plur. hörpimme emme hörppineet 1st plur. olimme hörppineet emme olleet hörppineet
2nd plur. hörpitte ette hörppineet 2nd plur. olitte hörppineet ette olleet hörppineet
3rd plur. hörppivät eivät hörppineet 3rd plur. olivat hörppineet eivät olleet hörppineet
passive hörpittiin ei hörpitty passive oli hörpitty ei ollut hörpitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörppisin en hörppisi 1st sing. olisin hörppinyt en olisi hörppinyt
2nd sing. hörppisit et hörppisi 2nd sing. olisit hörppinyt et olisi hörppinyt
3rd sing. hörppisi ei hörppisi 3rd sing. olisi hörppinyt ei olisi hörppinyt
1st plur. hörppisimme emme hörppisi 1st plur. olisimme hörppineet emme olisi hörppineet
2nd plur. hörppisitte ette hörppisi 2nd plur. olisitte hörppineet ette olisi hörppineet
3rd plur. hörppisivät eivät hörppisi 3rd plur. olisivat hörppineet eivät olisi hörppineet
passive hörpittäisiin ei hörpittäisi passive olisi hörpitty ei olisi hörpitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hörpi älä hörpi 2nd sing.
3rd sing. hörppiköön älköön hörppikö 3rd sing. olkoon hörppinyt älköön olko hörppinyt
1st plur. hörppikäämme älkäämme hörppikö 1st plur.
2nd plur. hörppikää älkää hörppikö 2nd plur.
3rd plur. hörppikööt älkööt hörppikö 3rd plur. olkoot hörppineet älkööt olko hörppineet
passive hörpittäköön älköön hörpittäkö passive olkoon hörpitty älköön olko hörpitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörppinen en hörppine 1st sing. lienen hörppinyt en liene hörppinyt
2nd sing. hörppinet et hörppine 2nd sing. lienet hörppinyt et liene hörppinyt
3rd sing. hörppinee ei hörppine 3rd sing. lienee hörppinyt ei liene hörppinyt
1st plur. hörppinemme emme hörppine 1st plur. lienemme hörppineet emme liene hörppineet
2nd plur. hörppinette ette hörppine 2nd plur. lienette hörppineet ette liene hörppineet
3rd plur. hörppinevät eivät hörppine 3rd plur. lienevät hörppineet eivät liene hörppineet
passive hörpittäneen ei hörpittäne passive lienee hörpitty ei liene hörpitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hörppiä present hörppivä hörpittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörppiäkseni hörppiäksemme
2nd hörppiäksesi hörppiäksenne
3rd hörppiäkseen
hörppiäksensä
past hörppinyt hörpitty
2nd inessive2 hörppiessä hörpittäessä agent4 hörppimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörppiessäni hörppiessämme
2nd hörppiessäsi hörppiessänne
3rd hörppiessään
hörppiessänsä
negative hörppimätön
instructive hörppien
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive hörppimässä
elative hörppimästä
illative hörppimään
adessive hörppimällä
abessive hörppimättä
instructive hörppimän hörpittämän
4th3 verbal noun hörppiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörppimäisilläni hörppimäisillämme
2nd hörppimäisilläsi hörppimäisillänne
3rd hörppimäisillään
hörppimäisillänsä

Further reading

[edit]